Pelastuksen tiede. – Nro 2

TAM1897 D 59.2Saarna pidetty sunnuntai-iltana 14. helmikuuta 1897 Julkaistu General Conference Daily Bulletin -lehdessä 17. helmikuuta 1897, vol. 1, nro 4, s. 59–64 ja 18. helmikuuta 1897, vol. 1, nro 5, s. 65–66.

TAM1897 D 59.3Vielä pari sanaa selvennykseksi ennen kuin aloitamme tämän illan opiskelun: Epäilemättä monet ovat saattaneet hieman pohtia, kestääkö kaikki se, mitä toissa iltana sanottiin, tarkastelun. Se kestää. En puhunut sattumanvaraisesti. On totta, etten käynyt kaikkea yksityiskohtaisesti läpi, mutta jos mietitte, mitä sanoin, kun saatte sen painettuna, huomaatte, että se on totta. Kun sanoin, että lumikello on tasapainossa maan kanssa ja maa tasapainossa lumikellon kanssa, niin jos useita tonneja painava meteori putoaa maahan, eikö painovoima ole silloin suurempi kuin ennen? Eikö se tuhoaisi kukan ja maan välisen tasapainon? — Ei, koska kyseessä ei ole vain maan tasapaino tuon kukan kanssa, vaan koko maailmankaikkeuden. Muistatteko, että painovoimalakia tutkittaessa tieteellinen toteamus on: jokainen aineen hiukkanen maailmankaikkeudessa vetää puoleensa jokaista muuta hiukkasta, joten paitsi maa, myös koko maailmankaikkeus on tasapainossa kukkien tarpeiden kanssa; näin ollen meteoriitin putoaminen ei lisäisi maailmankaikkeuden painovoimaa.

TAM1897 D 59.4Aluksi muutama selittävä sana: Jos olisin puhunut edellisessä oppitunnissa aiheesta ”Tiede Raamatussa” tai ”Tiede ja Raamattu”, olisin käsitellyt perusteellisemmin, mitä painovoima on ja mitä se ei ole tieteellisen käsitteen mukaan. Mutta en puhunut siitä; aioin vain tuona iltana esittää tosiasian painovoimalain löytämisestä ja sen teoriasta lakina. Newtonin ajoista lähtien näkemykset kyseisen lain teoriasta ovat muuttuneet, mutta se ei vaikuta lakiin.

TAM1897 D 60.1Tarkkaan ottaen painovoima ei ole lainkaan laki, vaan yksinkertaisesti Jumalan voima. ”Luonnonlakeja” ei oikeastaan ole olemassa. Luonnonlait ovat vain Jumalan tapoja. Painovoimalaki on pelkästään Jumalan tapa; Jumalan voiman ilmentymä. Mutta koska en keskustellut siitä, mitä se todellisuudessa on, käytin termejä yleisesti hyväksytyssä merkityksessä ja vain todetakseni, että se on se, jonka avulla universumin tasapaino ylläpidetään.

TAM1897 D 60.2Luen tänä iltana toisen määritelmän tieteestä. Tämäkin on peräisin yhdeltä maailman johtavista ja tunnustetuista tiedemiehistä: ”Tiede on tarkin tieto, joka meillä on mistä tahansa aiheesta.” Sana ”tiede” tarkoittaa kirjaimellisesti tietoa. Määritelmä, jonka saimme toissailtana, on oikea. Se on ajattelun tuote. On myös riittävän hyvä määritellä se tarkimmaksi tiedoksi, joka meillä on kyseisestä aiheesta.

TAM1897 D 60.3Palataan nyt kahteen seikkaan, joita käsittelimme edellisessä oppitunnissa. Mistä löytyi tarkin tieto tähtien kirkkauden eroista 1 700 vuotta ennen kuin tiede sen löysi? — Raamatusta. Mistä sitten löytyi todellinen tiede kyseisestä aiheesta? — Raamatusta. — Mistä löytyi tarkin tieto maailmankaikkeuden tasapainosta 2 500 vuotta ennen kuin se löydettiin? — Raamatusta. Mikä sitten oli maailman tieteellisin kirja kyseisen tieteen aiheesta? — Raamattu. Pitäkää edelleen mielessä, että en puhu tieteestä ja Raamatusta. Puhun pelastuksen tieteestä. Ja vaikka viitataan muihin tieteisiin, se tapahtuu vain erottamattomassa yhteydessä tähän pääasialliseen tieteeseen. Tarkoitus on, että te ja minä ymmärtäisimme kaikkien niiden todisteiden perusteella, joita voimme koota näiden kahden opiskelutunnin aikana: että pelastus on tiedettä, että se on maailmankaikkeuden korkein tiede, että se on tutkimuksemme arvoisin aihe ja että toimimme tieteellisesti, kun keskitymme ennen kaikkea sen tutkimiseen koko sydämestämme.

TAM1897 D 60.4Raamattu ei ole tutkielma mistään muusta tieteestä kuin pelastustieteestä. Se on nimenomaan kyseistä aihetta käsittelevä tutkielma. Raamattu viittaa muihin tieteisiin, mutta siinä ei ole tutkielmia mistään muusta tieteestä. Muihin tieteisiin viitataan, kuten olemme huomanneet Korinttolaiskirjeissä ja Jesajan kirjassa; miksi niihin viitataan näissä kohdissa – tieteellisen seikan esittämiseksi? — Ei, vaan jotta ne auttaisivat meitä ymmärtämään paremmin pelastustiedettä. Miksi tuo tähtitieteellinen totuus on tuotu esiin 1. Korinttolaiskirjeen 15:41:ssä? Mikä on tarkoituksena sanoa: ”Eri tähdilläkin on erilainen valovoima ja kauneus”? Siinä jatketaan heti: ”Samalla tavoin meidän maanpäällinen ruumiimme, joka kerran kuolee ja maatuu, on erilainen kuin se, jonka saamme ylösnousemuksen tapahtuessa. Se kylvetään häpeässä, se herätetään kirkkaudessa.” (KJV:n sanatarkka käännös) ”Nyt olemme heikkoja kuolevaisia, silloin täynnä voimaa.” Aivan kuten yksi tähti eroaa toisesta kirkkaudessaan, niin on myös ylösnousemus. Näette siis, että tuon tieteellisen seikan mainitsemisen tarkoitus on havainnollistaa erästä seikkaa pelastuksen tieteessä, jotta voisimme paremmin ymmärtää totuuden pelastuksen tieteessä.

TAM1897 D 60.5Miksi Jesaja toi puheeseensa tuon lausunnon painovoimasta? Katsokaamme hieman pidemmälle tässä luvussa, niin näemme. Luen tuon jakeen ja sitten toisen, joka on hänen ajatuksensa lopussa. ”Kuka on mitannut vedet kämmenellään?” ”Keneen te sitten vertaatte minua, tai kenen kanssa minä olen tasa-arvoinen? sanoo Pyhä. Nostakaa silmänne korkealle ja katsokaa, kuka on luonut nämä asiat, joka tuo esiin niiden joukot lukumäärän mukaan: hän kutsuu ne kaikki nimeltä suuren voimansa ansiosta, sillä hän on voimallinen; yksikään ei puutu.” Jesaja 40:25, 26.

TAM1897 D 60.6Yksikään ei jää hänen huomiostaan, ja ne kaikki on sovitettu jokaisen pellolla kasvavan pienen kukan tarpeisiin. Mutta miksi hän kiinnittää huomiomme tähän ja tuo sen esiin puheessaan tässä kohdassa? — Ei tieteellisen tosiasian esittämiseksi, vaan kiinnittääkseen kaikkien ihmisten huomion pelastuksen tieteeseen. Mitä hän tällä tarkoittaa? Meidän on pohdittava kaikkea tätä ja mietittävä, mikä on kaiken tämän tehnyt? Ja sitten luen edelleen: ”Miksi sanot, oi Jaakob, ja puhut, oi Israel: ’Minun tieni on piilotettu Herralta, ja Jumalani on sivuuttanut oikeuteni’?” Jesaja 40:27.

TAM1897 D 60.7Kun Jumala huolehtii niin paljon kukkasta, joka kasvaa jalkojemme juuressa, se ei ole piilossa eikä unohdettu; kuinka sitten voit sanoa, että olet piilossa Herralta ja että oikeutesi on sivuutettu, eikä Hän enää välitä sinusta? Näin näette, että jokaisessa tapauksessa tieteellinen totuus tuodaan esiin yksinomaan havainnollistamaan teille ja minulle pelastuksen tieteen.

TAM1897 D 61.1Toinen ajatus: Kun nämä kirjoittajat ymmärsivät tämän, se tapahtui ilmestyksen kautta. He eivät tietenkään saaneet näitä asioita mistään tämän maailman tieteellisestä tutkimuksesta. Herra ilmoitti tärkeintä tiedettään, pelastuksen tiedettä; ja Hän käytti muita tieteitä sen havainnollistamiseen. Mikä kaikista tieteistä on sitten Herralle tärkein? — Pelastus, epäilemättä. Kun Herra käytti muita tieteitä vain tämän havainnollistamiseen, on täysin selvää, että Hän pitää tätä tieteenalaa tärkeämpänä kuin muita.

TAM1897 D 61.2Mutta tämä ei ole vielä kaikki. Eräs Raamatussa mainittu mies oli perusteellisesti perehtynyt yleiseen tieteeseen — kaikkiin tämän maailman luonnontieteisiin. Haluan teidän huomaavan, että oli olemassa mies, joka oli perusteellisesti perehtynyt tieteisiin, joita nykyään pidetään maailmassa niin suuressa arvossa. Ja haluan teidän huomaavan, mitä hän sanoo kaiken tämän valossa. Tässä on raamatunkohta:—

TAM1897 D 61.3Ja Jumala antoi Salomolle viisautta ja ymmärrystä ylenpalttisesti sekä sydämen avaruutta, niin kuin hiekkaa meren rannalla. Ja Salomon viisaus ylitti kaikkien idän maiden lasten viisauden ja kaiken Egyptin viisauden. Sillä hän oli viisaampi kuin kaikki ihmiset; viisaampi kuin Etan, ezrahilainen, ja Heman, Kalkol ja Darda, Maholin pojat; ja hänen maineensa levisi kaikkiin ympäröiviin kansoihin. Ja hän lausui kolme tuhatta sananlaskua, ja hänen laulujaan oli tuhat viisi. Ja hän puhui puista, Libanonin setripuusta aina seinästä kasvavaan isoppiin asti; hän puhui myös eläimistä, linnuista, matelijoista ja kaloista. 1. Kuninkaiden kirja 4:29–33.

TAM1897 D 61.4Hän puhui puista Libanonin setripuusta aina seinästä kasvavaan isoppiin asti. Miksi sitä kutsutaan tieteessä? — Kasvitieteeksi. Hän ymmärsi kasvitiedettä paremmin kuin kukaan muu maailmassa.

TAM1897 D 61.5Hän puhui myös eläimistä. Mikä olisi tieteellinen termi, jos se mainittaisiin siinä nykyään? — Eläintiede. Salomo ymmärsi eläintiedettä paremmin kuin kukaan nykymaailmassa elävä ihminen. Hän opetti sitä, sillä Raamatussa sanotaan, että hän puhui kaikista näistä asioista. Hän opetti näitä tieteitä.

TAM1897 D 61.6”Ja linnuista.” Mikä on se tiede? — Ornitologia. Siten Salomo opetti kasvitiedettä, eläintiedettä ja ornitologiaa.

TAM1897 D 61.7Mitä seuraavaksi? — ”Ja matelijoista.” Mikä tiede se on? — Entomologia.

TAM1897 D 61.8”Ja kaloista.” Mitä tiedettä se on? — Iktyologia.

TAM1897 D 61.9Ihmiset, jotka lukevat tämän Raamatun kohdan, eivät yleensä ajattele Salomoa kaikkien tieteenalojen tuntijana. Mutta jos olisi sanottu, että Salomo puhui kasvitieteestä, eläintieteestä, ornitologiasta, entomologiasta ja iktyologiasta, he olisivat valmiita sanomaan: ”Mikä ihmeellinen mies Salomo olikaan.” Mutta se ei olisi silloinkaan yhtään ihmeellisempää kuin se nyt on; sillä siinä sanotaan juuri kaikki tuo.

TAM1897 D 61.10Luin tämän, jotta näkisitte, että Salomo tiesi jotain tieteestä, ei vain jotain tieteestä, vaan enemmän kaikista näistä tieteistä kuin kukaan muu ihminen on koskaan tiennyt yhdestäkään niistä.

TAM1897 D 61.11Vaikka hän kuitenkin ymmärsi kaikki nämä tieteet niin perusteellisesti ja oli opettanut niitä kaikkia, hän sanoo seuraavaa: ”Kuulkaamme koko asian johtopäätös”; kaiken sanotun ydin on: ”Pelkää Jumalaa ja noudata hänen käskyjään, sillä tämä on ihmisen koko velvollisuus; sillä Jumala tuo jokaisen teon tuomion eteen, jokaisen salaisen asian, olipa se hyvää tai pahaa.”

TAM1897 D 61.12Mikä hänen mielestään oli tärkeämpää kuin kaikki muut tieteet yhteensä? — Jumalan pelastus.

TAM1897 D 61.13Enkelit ymmärtävät kaikki tieteet, mutta he pitävät pelastusta tutkimisen arvoisempana kuin kaikkia muita tieteitä yhteensä. Myös profeetat pitivät sitä arvokkaampana ja käyttivät muita tieteitä keinona ymmärtää pelastusta paremmin. Ja tässä on mies, joka ymmärsi muut tieteet, ja hän sanoo, että pelastuksen tiede ylittää ne kaikki. Nyt haluan teidän huomaavan, että Jumala itse, erillään kaikesta tästä, pitää asiaa juuri näin.

TAM1897 D 61.14Katsokaa: Luimme juuri, että Salomo opetti kaikkia näitä tieteitä. Kuinka paljon noita opetuksia meillä on kirjallisessa muodossa opiskeltavaksemme? — Ei yhtään. Jumala ei tuonut meille mitään kirjaa tai kertomusta Salomon kasvitieteen opetuksista. Hän ei tuonut meille eikä tallentanut yhtäkään oppituntia, jonka Salomo olisi koskaan opettanut eläintieteessä tai missään muussa näistä tieteistä. Mutta hän toi meille yhä uudelleen oppitunteja Salomolta, samoin kuin kaikilta muiltakin, pelastuksen tieteestä. Jos siis katsomme, että enkelit antavat vain enkelin mielipiteen, profeetat vain profeetan mielipiteen ja Salomo vain kaikkien tieteenalojen tuntijan mielipiteen, mikä on sitten Jumalan mielipide? — Se on, että pelastus on teille ja minulle arvokkaampaa ja ansaitsee enemmän tutkimustamme kuin kaikki nämä muut tieteet, joiden tiedon Hän itse antoi.

TAM1897 D 61.15Tämä tiede, jonka Salomo ymmärsi ja opetti, ei ollut sellaista tiedettä kuin Huxleyn, Darwinin ja tämän aikakauden muiden tiedemiesten tiede. Luonnollisella mielellä ihminen voi syventyä luonnontieteisiin ja tehdä monia löytöjä. Ja vaikka ne eivät aina olekaan oikeita, ne voivat kuitenkin paljastaa joitakin totuudenmukaisia seikkoja. Mutta se ei ollut Salomon tapa. Jumala antoi Salomolle viisautta, niin että hän näki kaiken tämän Jumalan valossa. Hän puhui kaikesta tästä Jumalan viisauden avulla. Siten tiede, jota Salomo opetti, oli Jumalan tiedettä. Kasvitiede, jota hän opetti, oli aitoa, jumalallista kasvitiedettä. Eläintiede, jota hän opetti, oli jumalallista eläintiedettä. Kaikissa näissä asioissa kyse oli Jumalan näkemyksistä, Jumalan totuudesta, Jumalan tieteestä. Se ei ollut väärin nimettyä tiedettä.

TAM1897 D 62.1No, kun se oli Jumalan tiedettä ja itsessään jumalallista, miksi Herra ei antanut sitä kaikkea meille? Miksi Hän ei antanut maailmalle Salomon teosta kasvitieteestä ja kaikista näistä muista aiheista? — Siihen on syy; ja se on se, että se ei ole se, mitä maailma tarvitsee ennen kaikkea.

TAM1897 D 62.2Ihminen voisi omistaa kaiken sen, hän voisi ymmärtää kaiken sen, kuten Salomo teki. Mutta mitä hyötyä siitä hänelle olisi, ellei hänellä olisi ennen kaikkea pelastuksen tiedettä? Salomolla oli se kaikki; mutta kun hän käänsi sydämensä pois Jumalasta, pois pelastuksen tieteestä ja sen tutkimisesta koko sydämestään, mitä hyötyä hänen muista tieteistä saamastaan tiedosta hänelle oli? Kuinka paljon se pystyi pidättelemään häntä synnistä? Kuinka paljon voimaa siinä oli estämään häntä antautumasta luonnollisen minänsä sekä hänessä olleen pahuuden ja turmeltuneisuuden valtaan?

TAM1897 D 62.3Tiedätte, että kun hän käänsi sydämensä pois Jumalan tieteestä, pelastuksen tieteestä, vaikka hänellä oli kaikki muutkin, hän oli aivan yhtä paha, aivan yhtä jumalaton, yhtä perusteellisesti uppoutunut epäjumalanpalvontaan ja kaikkeen epäpyhään, ikään kuin hän ei olisi tiennyt minkään aakkosia.

TAM1897 D 62.4Näin voimme ymmärtää, miksi Herra ei säilyttänyt ihmiselle kaikkea tieteellistä tietoa. Kuvitelkaamme, että heillä olisi ollut se kaikki, kuten Salomolla oli, ja että he olisivat voineet opettaa sitä niin kuin Salomo opetti. Kun sydän ei ole antautunut Jumalalle, kun sielu ei ole pelastettu, mitä hyötyä tieteestä heille olisi? Se ei voisi estää heitä antautumasta minkään ihmissydämessä olevan pahuuden ja turmeltuneisuuden valtaan.

TAM1897 D 62.5Nämä tieteet eivät ole sitä, mitä maailma tänä päivänä ensisijaisesti tarvitsee. Sydän on puhdistettava, sielu on pelastettava, koko luonne on rakennettava uudelleen, mieli on muutettava Jumalan kuvaksi ja kirkkaudeksi, jotta elämä heijastaisi Hänen vanhurskauttaan ja jotta yksin Jumalan tuntemus tulisi ilmeiseksi koko maailmalle. Vaikka meillä olisi kaikki, mitä tieteet voivat antaa, siitä ei ole mitään hyötyä ilman pelastusta; sillä kestää vain hetken, kunnes meillä ei ole siitä mitään jäljellä. Tätä meidän on syytä pohtia omalta osaltamme tänään, kaikissa opinnoissamme, lukemisissamme ja tutkimuksissamme.

TAM1897 D 62.6On vielä yksi asia: Jumala haluaa, että te ja minä, kaikki ihmiset, ajattelemme oikein jokaisesta aiheesta, johon Hänellä on osuutta. Nykyään on ihmisiä, jotka pohtivat kaikkia näitä tieteellisiä aiheita, mutta he eivät ajattele oikein. He etenevät niin pitkälle, etteivät löydä Jumalalle lainkaan sijaa. Ja ihminen ilman Jumalaa, ilman Jumalan ajattelun ja mielen ohjausta, ei kykene ajattelemaan oikein näistä muista aiheista. Mutta mieli ei ole oikeanlainen, ennen kuin se on uudistettu sen kuvaksi, joka sen loi. Mieli on muutettava, uudistettava. Meidän on saatava aivan uusi mieli. Jokainen ajatus on saatava kuuliaisuuteen, alistumiseen Kristukselle.

TAM1897 D 62.7Se on pelastuksen työ. Se on Jumalan kuvan palauttaminen sieluun; mielen saattaminen tilaan, jossa se on vain elävän Jumalan vanhurskauden ja ajattelun heijastus ja loiste. Kun se on tehty ja Jumalan työ on päättynyt tässä maailmassa, kun Jumalan tuntemus on tuotu kaikkien muiden ihmisten tietoon, silloin Herra avaa meille maailmankaikkeuden ja ikuisuuden. Silloin kaikki nämä muut aiheet avautuvat tutkimuksellemme, ja Herra voi sanoa meille: ”Menkää minne haluatte, voin luottaa teihin. Laaja maailmankaikkeus on avoinna teille. Mitään ei pidetä teiltä salassa. Se on kokonaan teidän omanne. Se kuuluu teille. Menkää minne haluatte, pysykää missä haluatte, tehkää mitä haluatte; voin luottaa teihin. Miettikää mitä tahansa aihetta haluatte, syventykää siihen niin syvälle kuin haluatte, teette sen oikein.”

TAM1897 D 62.8En nyt tarkoita, että ihmisten pitäisi täysin sivuuttaa kaikki muut tieteet, kunnes pääsemme tuonpuoleiseen. Sanon vain, että pelastustieteen tulee olla johtava tekijä kaikkien niiden opiskelussa. Eikö Herra ole antanut meille esimerkin siitä, kuinka paljon huomiota meidän tulisi kiinnittää näihin asioihin ja mihin tarkoitukseen meidän tulisi niitä käyttää? Mikä on näiden muiden oppikirjojen lukemisen ja opiskelun tarkoitus? — Jotta ne auttaisivat meitä ymmärtämään ja opettamaan pelastustieteen asioita paremmin kuin ilman sitä tietoa. Sitä varten niitä käytetään Raamatussa. Hän lähettää meidät saarnaamaan sitä evankeliumia, johon nämä muut liittyvät, ja esimerkillään Hän on osoittanut meille, kuinka sitä käytetään. Tällä tavoin Herra osoittaa meille, että pelastustieteen on oltava etusijalla kaikkiin muihin maailmankaikkeudessa tunnettuihin tieteisiin nähden.

TAM1897 D 62.9Sen on oltava etusijalla kaikkiin muihin nähden tässä maailmassa, ja kun pääsemme tuohon toiseen maailmaan, se on edelleen etusijalla. Kun ikuisuus avautuu edessämme ja kun menemme minne tahansa haluamme ja pohdimme mitä tahansa aihetta haluamme, käännämmekö silloin selkämme pelastukselle ja sanommeko: ”Olen suorittanut sen tutkinnon”? — Ei. Tiedämme, että on kirjoitettu: ”Kristuksen risti on lunastettujen tiede ja laulu ikuisuuden loputtomien aikakausien läpi.” (sanatarkka käännös) Silloin, kun olemme suorittaneet kurssimme täällä, kun olemme valmistuneet ja kun on tullut suuren valmistujaisseremonian aika ja astumme ikuisuuden opiskeluun, pystymme silloin ymmärtämään tätä kaikkien tieteiden suurinta paremmin kuin silloin, kun olimme tässä maailmassa.

TAM1897 D 63.1Totesimme edellisessä oppitunnissa, ettei ole sanojen ”tiede” ja ”tieteellinen” väärinkäyttöä soveltaa niitä pelastukseen. Pelastus on tiedettä, se on tieteellistä. Jumalan Hengen vaikutus mielessä, mielen ja koko elämän muuttaminen Jeesuksen Kristuksen kuvaksi, synnistä vanhurskauteen — se on tieteellinen asia. Siksi, kun tutkitte tätä, pitäkää mielessä, että emme ole lainkaan epätieteellisiä, kun teemme siitä jokaisen aiheen pääasiallisen ja kaiken kaikkiaan tärkeimmän asian, aina. Nämä niin sanotut tiedemiehet ovat epätieteellisiä, kun he laiminlyövät tämän, kaikkien tieteiden tärkeimmän.

TAM1897 D 63.2On vielä yksi asia, joka on osoitettu todeksi; ja se on osoitettu todeksi niissä kolmessa kansakunnassa, jotka ovat esimerkkejä maailman oppineisuudessa. Raamatun kansan, juutalaiskansan, eli Raamatun mukaisen Jumalan kansan, historia on tunnustetusti esimerkki ja tutkimuksen lähde kaikille, jotka aikovat palvella Jumalaa. Kreikka ja Rooma filosofioineen, kirjallisuuksineen ja lakeineen ovat esimerkkejä monille niistä, jotka väittävät seuraavansa Raamattua, sekä kaikille muillekin.

TAM1897 D 63.3Nyt olemme nähneet, että Jumalan kansan joukossa oli mies, joka oli sekä yleismaailmallinen sananlaskujen laatija että yleismaailmallinen runoilija ja yleismaailmallinen tiedemies. Hänen laulujaan oli tuhat viisi ja sananlaskujaan kolmetuhatta. Siinä näette mestarillisen mielen; ja kuitenkin se, jolla oli tällainen ymmärrys, tällainen viisaus kaikissa näissä asioissa, osoitti elämässään, että kaikenlainen tällainen tieto on täysin voimaton tuottamaan mitään hyvää ihmisessä tai ihmiselle ilman, että pelastuksen tiede on läsnä ohjaamassa ja pitämässä vanhurskaudessa tasapainoa kaiken yllä.

TAM1897 D 63.4Kiinnitin hetki sitten huomionne siihen tosiasiaan, että Jumala ei tuonut meille mitään tuosta tieteellisestä opetuksesta. Nyt kiinnitän huomionne siihen tosiasiaan, että Hän toi meille kertomuksen tuon miehen elämästä, kun hän kääntyi pois Jumalasta. Hän toi meille kertomuksen siitä valtavasta epäonnistumisesta, jonka tuo mies koki kaikesta tästä tiedosta huolimatta, kun hän unohti pelastuksen tieteen. Miksi sitten Jumala piti tärkeämpänä, että teille ja minulle tallennettaisiin koko sen miehen elämä sen jälkeen, kun hän kääntyi pois Jumalasta, kuin että Hän olisi tuonut meille kertomuksen kaikesta tieteellisestä opetuksesta, jonka hän antoi? Kumpi on ihmisten mielissä arvokkaampaa ihmiskunnalle? Kertomus Salomon tekemästä epäonnistumisesta, valtavasta epäonnistumisesta, on ihmiskunnalle arvokkaampi kuin kaikki se tieteellinen opetus, jonka Salomo koskaan antoi ja joka olisi koottu kirjaksi nykypäivän ihmiskunnalle; sillä siinä epäonnistumisessa osoitettiin koko maailmalle, kuinka täysin turhaa ja vähemmän kuin tyhjää on kaikki tieto kaikesta ilman tietoa Jumalan pelastuksesta.

TAM1897 D 63.5Toinen loistava esimerkki löytyy kreikkalaisista. Luonnollinen mieli ei voi koskaan saavuttaa korkeampaa, syvällisempää ja täydellisempää ajattelua kuin kreikkalainen mieli saavutti. Siinä kuvastuu ihmisen ajattelun täydellisyys ilman Jumalaa.

TAM1897 D 63.6Mutta mitä se heille antoi? Se on kysymys. Mitä heidän kirjallisuutensa antoi heille? Mitä heidän filosofiansa antoi heille? Mitä heidän taiteensa antoi heille? Mitä heidän uskontonsa antoi heille? Filosofia, philo sophia – viisauden rakkaus. Mikä se viisaus oli? – Se oli täydellistä typeryyttä. Jumala sanoo niin. Mikä oli heidän uskontonsa? — Se oli pelkkää mytologiaa. Mikä oli heidän taiteensa? — Jumala sanoo, että se oli epäjumalanpalvontaa. Muistatteko tämän kertomuksen?

TAM1897 D 63.7Jumalan sana ei sano, että kun Paavali käveli noiden patsaiden keskellä ja näki niiden taiteellisuuden, hän olisi ihaillut sitä. Ei, siinä sanotaan: ”Paavali joutui kuohuksiin epäjumalankuvista, joita kaupunki oli täynnä.” Mikä se sitten oli? — Epäjumalanpalvonta.

TAM1897 D 63.8Silti vielä tänäkin päivänä miehet, naiset ja lapset ottavat sen jäänteet, mikä oli pelkkää epäjumalanpalvontaa, ja palvovat sitä, kutsuvat sitä taiteeksi ja jäljittelevät sitä. Heidän mielensä keskittyvät siihen, he laativat siitä kirjoja, ja he opettavat ja tutkivat sitä maan kouluissa. Mutta mitä tästä kaikesta voi seurata? Mitä siitä seurasi kreikkalaisten keskuudessa? Te tiedätte, mitä se heille teki. Minun ei tarvitse toistaa — kirjallisuus, taide, laki, filosofia, kaikki nämä asiat. Rooma otti filosofiansa Kreikasta enemmän kuin se syntyi itsestään, mutta kirjallisuus on olemassa. Ja mitä se teki roomalaisille? — Se sai heissä aikaan jotakin siitä, mitä se oli saanut aikaan muissa, mutta jos mahdollista, se teki heistä vielä pahempia kuin muut olivat. Koko Kreikassa, sikäli kuin havaintoni ulottuivat, näin kaikkialla, että kreikkalaiset kunnioittivat naista niin paljon, että peittivät asianmukaisesti jokaisen veistämänsä naishahmon. Mies on tietysti aina alasti; mutta kun pääsemme Italiaan, tuo kunnioitus on kadonnut, ja kaikki ovat täysin ilman minkäänlaista vaatetusta. Useimmissa tapauksissa verhous on kadonnut kokonaan; ja muuten, nykypäivän taiteen täydellisyys, jota ne, jotka matkustavat Roomaan ja opiskelevat siellä taidetta, palvovat, on vain verhottamattomat naishahmot, eikä se ole missään nimessä taidetta, kun se on toteutettu; ja silti se on noussut taiteen täydellisyydeksi, ja sitä jäljennetään kaikkialla, ja sen puutteet kopioidaan joka kerta.

TAM1897 D 64.1Haluan esittää kysymyksen. Kuka teistä on koskaan nähnyt ihmisen jalkoja polvista alaspäin? Kun seison tässä, ruumiini paino on vasemmalla jalallani. Se tasapainottaa kokonaan ruumiini painon. Oikea jalka lepää varpaillaan lattialla. Ovatko oikean jalkani lihakset täsmälleen samanlaiset kuin vasemman? — Ei. Mutta katsokaapa tuota ihmeellisenä pidettyä taideteosta. Siinä on juuri se ero. Molemmat jalat ovat täsmälleen samanlaiset, emmekä löydä niistä hiuskarvan verrankaan eroa. Näemme siis, ettei kyse ole missään nimessä taiteesta. Siitä olisi paljon sanottavaa, mutta en pidä tänä iltana luentoa taiteesta. Puhun siitä, mikä on pelastuksen arvo ja mitä hyötyä kaikesta on ilman sitä. Mitä hyötyä Roomalla oli ilman sitä? — Sen vääryydet upottivat sen. Mitä hyötyä Kreikalla oli ilman sitä? — Sen vääryydet upottivat sen.

TAM1897 D 65.1Kun siis tämä tosiasia on näin kolminkertaisesti osoitettu maailman edessä – että ihmismielen jokainen pyrkimys, vaikka se olisi kuinka täydellinen tahansa, on täysin voimaton saavuttamaan mitään hyvää, kun sydän on kääntynyt pois Jumalasta – mitä Herra voi tehdä maailman hyväksi, jos nämä kolme maailman oppituntia eivät opeta ihmisiä? Mitä Hän voi tehdä ihmisten hyväksi, jos he jatkavat tällä tiellä huolimatta näistä kolmesta vakavasta varoituksesta? Jumala on tallentanut nämä kolme tapausta opettamaan meille, kuinka voimaton on mielen korkein ponnistus kaikilla tieteen, taiteen ja kirjallisuuden aloilla, kun se yrittää tehdä ihmisille hyvää, estää heitä tekemästä syntiä tai johtaa heitä kohti minkäänlaista hyvää, kun he unohtavat Jumalan pelastuksen ja pelastuksen tieteen, jonka Hän on antanut ihmisten sydämiin.

TAM1897 D 65.2Kysyn siis: Pitäisikö meidän jäljitellä kreikkalaisten ja roomalaisten typeryyttä? Pitäisikö meidän ihastua heidän epäjumalanpalvontaansa ja pitää sitä taiteena? Pitäisikö meidän olla kiinnostuneita heidän uskonnostaan, kun se on kokonaan kauhistuttavaa? Ei riitä, että sanotaan sen olevan mytologiaa; se on kauhistuttavaa.

TAM1897 D 65.3Mutta joku sanoo: ”Eikö heidän kirjallisuutensa ole korvaamatonta?” Katsokaamme, minkä arvoiseksi Jumala sen katsoi. Silloin kun Herra kreikan kielen välityksellä levitti pelastuksen tiedettä ympäri maailmaa, Hänellä oli edessään koko kreikkalainen kirjallisuus ja, sitä paitsi, myös roomalainen. Silti Hän löysi koko kirjallisuuden piiristä vain kolme lyhyttä lausetta, jotka olivat sen arvoisia, että ne otettiin mukaan tähän pelastuksen tiedettä käsittelevään tutkielmaan. Esitän ne teille. Yksi niistä löytyy Apostolien tekojen seitsemännestätoista luvusta. Se on lainaus kreikkalaiselta kirjailijalta nimeltä Aratus, ja se kuuluu näin. Luen jakeesta 28. Paavali puhuu ja sanoo:—

TAM1897 D 65.4”Eräs oma runoilijanne on sanonut: ’Me olemme Jumalan sukua.’” Eräs kreikkalainen kirjailija sanoi, että ihminen on Jumalan jälkeläinen. Herra otti tämän esille ja sanoi: ”Se on totta.”

TAM1897 D 65.5Toinen löytyy 1. Korinttolaiskirjeen 15. luvusta, 33. jakeesta. Jakeen ensimmäinen osa on: ”Älkää antako niiden, jotka tuolla tavoin ajattelevat, pettää itseänne.” Nämä ovat Herran sanat. Jakeen loppuosa on lainattu kreikkalaiselta kirjailijalta nimeltä Menander: ”Jos kuuntelette heitä, alatte pian mukautua heidän elämäntapaansa.”

TAM1897 D 65.6Kolmas löytyy Tituksen kirjeen ensimmäisestä luvusta, jakeesta 12, ja se on peräisin Epimenidekseltä seuraavasti: ”Kaikki kreetalaiset ovat valehtelijoita. He ovat kuin laiskoja eläimiä, joiden ainoa pyrkimys on vatsansa täyttäminen.”

TAM1897 D 65.7Nämä kolme kohtaa olivat ainoat, jotka Herra löysi koko kreikkalaisen kirjallisuuden piiristä ja katsoi lainaamisen ja hyväksyntänsä arvoisiksi.

TAM1897 D 65.8No, en siis väitä, että tämä olisi kaikki, mitä kukaan voisi hyödyksi käyttää. Kreikan kielellä on tallennettu arvokkaita historiallisia tosiasioita. Mutta Jumala opettaa asioita, jotka ovat arvokkaimpia koko ihmiskunnalle; Hän opettaa oikeuden ja totuuden periaatteita, eikä pelkästään esitä maailmalle joukkoa tosiasioita. Ja kaikki, mitä Hän löysi koko kreikkalaisen kirjallisuuden alalta ja mitä voitiin käyttää totuuden tai vanhurskauden eduksi ihmistä ohjaavina periaatteina, olivat juuri nämä kolme lausetta: ”Me olemme Jumalan sukua”; ”Jos kuuntelette heitä, alatte pian mukautua heidän elämäntapaansa”; ja ”kreetalaiset ovat aina valehtelijoita”. Kuka muu voisi löytää enempää kuin tämän, mikä tekisi hänelle hyvää vanhurskauden ja totuuden, puhtauden ja rehellisyyden tiellä?

TAM1897 D 66.1Älkää nyt unohtako. Kreikkalaiset ja roomalaiset eivät olleet alhaisia, rappeutuneita, rähjäisiä, tietämättömiä pakanoita; he olivat aristokraattisia, sivistyneitä ja erittäin korkeasti koulutettuja. Miten voisi olla toisin, kun asiat, jotka he tiesivät ja opettivat, ovat se huippu, johon nykypäivän opettajat pyrkivät? Julius Caesar oli yksi kaikkein ansioituneimmista miehistä, joita on koskaan elänyt – kohteliaisuudessa, etiketissä, estetiikassa ja yleisesti ottaen käytöstavoissa. Mutta millainen hänen luonteensa oli? Varovaisinkin kuvaus siitä, jotta se olisi edes jonkin verran kattava tai oikeudenmukainen, olisi painokelvoton.

TAM1897 D 66.2Kun Herra on osoittanut, kuinka täysin turhaa on kaikki tiede, kaikenlainen oppiminen ilman Hänen pelastustaan, niin sanon jälleen: Mitä Hän voi tehdä ihmisten hyväksi, jos nämä asiat, jotka Hän on asettanut maailman eteen, eivät opeta heitä ymmärtämään, ettei se ole oikea tie? Jos ihmiset eivät näiden asioiden opastamana valitse oikeaa tietä, tunnusta, että Jumalan tiede on tärkein ja että se, mitä Hän tietää, on parasta, kuinka ihmiskunta voi sitten toivoa välttyvänsä pahuudelta, joka on kohdannut kaikki edeltäjämme?

TAM1897 D 66.3Jumalan pelastuksen tiede on se ainoa asia, jonka ihmisten on ensinnäkin tiedettävä; ja sen on johdettava meitä, opastettava meitä, tasapainotettava meitä, pidettävä meitä kaikkialla kaikessa ja kaikkea pahaa vastaan. Ja se tekee kaiken tämän. Se on siunattu totuus. Luin eilen illalla ja luen nyt uudelleen:—

TAM1897 D 66.4Kuvitelkaa! Vaikka en ole tehnyt mitään ansaitakseni tätä etuoikeutta ja vaikka olen vähäpätöisin kristitty mitä ajatella saattaa – kuitenkin juuri minun osakseni on tullut tällainen erityinen ilo: saan kertoa pakanoille ehtymättömästä aarteesta, joka on heidän, kun he ottavat Kristuksen vastaan. Saan selvittää jokaiselle, mikä on sen salaisuuden yhteys, joka maailman alusta asti on ollut kätkettynä Jumalassa, joka loi kaiken Jeesuksen Kristuksen kautta. (KJV:n sanatarkka käännös) Efesolaiskirje 3:8, 9.

TAM1897 D 66.5Mikä on tuo Jumalan salaisuus? — ”Kristus elää teissä, ja sen tähden teillä on toivo ikuisesta elämästä.” Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus, evankeliumi, Jumalan voima pelastukseen — se on Jumalan salaisuus; se on pelastuksen tiede. Se on tieteellinen totuus, jonka ympärille kaikki muut tieteet keskittyvät. Jokaisella ihmisellä on oltava tuo Jumalan voima pelastukseen, jotta se pidättäisi hänet hänessä olevasta pahuudesta. Jokaisessa ihmisessä syntymästä asti oleva pahuus vie hänet kadotukseen huolimatta kaikesta tieteestä, kaikesta kirjallisuudesta, kaikesta taiteesta, kaikesta uskonnosta, kaikesta, mitä maailma voi tarjota tai mitä se on koskaan voinut tarjota, ellei hän tartu kiinni Jumalan pelastavaan voimaan, joka tulee ihmiselle Jeesuksen Kristuksen uskon kautta.

TAM1897 D 66.6Ilman tätä voimaa sydämessä edes se tiede, jota Jumala opetti – puhumattakaan kirjallisuudesta, taiteesta, uskonnosta ja kaikesta siitä, mitä pakanat opettivat – ei pysty estämään ihmistä tekemästä syntiä. Ilman sitä jokainen ihmisessä oleva pahuuden jälki tulee esiin huolimatta kaikista näistä muista asioista. Siksi se on Jumalan pelastava voima: se pelastaa ihmisen kaikesta pahasta.

TAM1897 D 66.7Jumalan salaisuus, joka on Kristus teissä, kirkkauden toivo; Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus; Kristus ja hän ristiinnaulittu; se yksin, se kaikki kaikessa, se kaiken yläpuolella, kaikessa, kaiken kautta, nyt ja ikuisuudessa – se on pelastuksen tiede, kaikkien tieteiden tärkein; se, joka johtaa kaikkia tieteitä, on etusijalla kaikkeen nähden ja ohjaa kaikkien tutkimista. Olkoon niin kaikkien osalta ikuisesti.

TAM1897 D 66.8Silloin Herra vetäköön meidät Henkensä kautta niin puoleensa; avautukoon sydän niin tuolle voimalle, tuon salaisuuden yhteydelle, Jumalan Hengelle, että Hän voi istuttaa sinne Jeesuksen Kristuksen, armonsa ja hyveensä. Ja kun pidämme sydämemme aina avoimina hänelle emmekä kenellekään muulle, kuin kukka auringolle, saamme kaikessa täyteydessään hänen vanhurskautensa, voimansa, pelastuksensa, armonsa, totuutensa, ilonsa, riemunsa, rauhansa – oi, ja hänen iankaikkisen elämänsä!