Luku 20 — Uhrit varhaisessa työssä

GSAM 311.1”KOOTKAA minulle pyhäni, ne, jotka ovat tehneet liiton kanssani uhrauksella. Ja taivaat julistavat hänen vanhurskautensa, sillä Jumala on itse tuomari.”¹

GSAM 311.2Review and Herald -lehdessä 3. kesäkuuta 1902 luemme:

GSAM 311.2”Ne, jotka liittyvät työhön nykyään, tietävät suhteellisen vähän siitä itsensä kieltämisestä ja uhrautuvaisuudesta, jota niiltä vaadittiin, joille Herra asetti työnsä taakan sen alussa. Menneisyyden kokemuksista tulisi kertoa heille yhä uudelleen, sillä heidän on vietävä työtä eteenpäin samalla nöyryydellä ja uhrautuvaisuudella, jotka olivat ominaisia menneisyyden todellisille työntekijöille.”

GSAM 311.3Myös teoksessa Testimonies for the Church, osa 7, löytyy seuraavat sanat:

GSAM 311.3”Olemme lähestymässä tämän maan historian loppua, ja Jumalan työn eri osa-alueita on vietävä eteenpäin paljon suuremmalla uhrautuvaisuudella kuin mitä tähän mennessä on osoitettu.”²

GSAM 311.4Olosuhteet, joissa pastori Bates sai vuonna 1846 innoituksen kirjoittaa ja julkaista ensimmäisen kirjansa sapattikysymyksestä, on jo mainittu. On myös viitattu pastori James Whiten vaikeaan tilanteeseen, kun hän vuonna 1849 aloitti The Present Truth -nimisen lehden julkaisemisen.

GSAM 311Esite taivaan avautumisesta

GSAM 311.5Sen jälkeen, kun rouva White oli saanut näyn Topshamissa, Mainessa, syksyllä 1846, jolloin hänelle näytettiin joitakin planeettoja, pastori Bates laati käsikirjoituksen esitteeseen nimeltä The Opening Heavens. Sen julkaisemiseen tarvittiin kuitenkin kipeästi varoja. Tämän tarpeen täyttämiseksi eräs Massachusettsissa asuva sisar, joka oli juuri saanut valmiiksi ja levittänyt uuden räsymaton, otti sen pois ja myi sen, ja antoi tuoton pastori Batesille, minkä ansiosta tämä pystyi julkaisemaan toisen kirjansa.

GSAM 312Esite sinetöintityöstä

GSAM 312.1Dorchesterissa, Massachusettsissa, 18. marraskuuta 1848 annetun sinetöintityötä koskevan näyn jälkeen pastori Bates kirjoitti kolmannen pamfletin, jonka otsikko oli A Seal of the Living God. Jälleen kerran hän joutui kohtaamaan ongelman, että painatukseen ei ollut rahaa. Eräs nuori leski, joka sai tietää tilanteesta, myi pienen maaseudulla sijaitsevan talonsa ja antoi pastori Batesille puolet siitä saamastaan summasta. Näin hänellä oli jälleen varaa maksaa kirjan painatus.

GSAM 312Kustantamistyön vaatimukset

GSAM 312.2Vuosina 1851–52 lehteä *Advent Review and Sabbath Herald* painettiin Saratoga Springsissä, New Yorkissa. Siellä herra Thompson tarjosi pastori Whitelle ja hänen vaimolleen ilmaisen asunnon, ja lainatuilla huonekaluilla he saivat jälleen mahdollisuuden perustaa kotitalouden.

GSAM 312.3Tällä hetkellä nykyisen totuuden uskovien määrä kasvoi, ja tämän kasvun myötä syntyi tarve pastori Whiten ja hänen vaimonsa henkilökohtaiselle työlle. Tämä yhdessä toimitustyön kanssa loi tarpeen toimistotyöntekijöille. Juuri tuolloin muutkin tunsivat kutsun auttaa kirjallisessa työssä. Esimerkkinä siitä, kuinka Herra toimii vastauksena kansansa uskoon ja herättää työntekijöitä tarpeen tullen, kerromme erään omistautuneen sisaren, Rebecca Smithin, West Wiltonista, New Hampshiresta, kokemuksesta:—

GSAM 312.4Odotetun ajankohdan mentyä ohi hänen poikansa Uriah ja tyttärensä Annie R. halusivat kovasti käydä koulua, jotta he voisivat valmistautua opettajan ammattiin. Äiti pelkäsi, että lapset olivat ajautumassa maailmaan, eikä hänen pelkonsa ollutkaan täysin perusteetonta. Äidin vanhempainrakkauden vastineena oli lasten rakkaus.

GSAM 313Uriah Smith Phillips’ Academyssä

GSAM 313.1Vuosina 1848–1851 poika opiskeli Phillips’ Academyssä Exeterissä, New Hampshiressa, jossa opiskelijat suorittivat yliopisto-opintojen ensimmäisen vuoden, jotta he olisivat yliopistoon päästessään vuoden edellä. Hän suoritti tämän kurssin loppuun. Vuonna 1851 hän työskenteli ansaitakseen rahaa yliopisto-opintoihin, mutta kun hänen työnantajansa meni konkurssiin, hän menetti rahansa, ja sen seurauksena pitkään haaveiltu suunnitelma yliopisto-opinnoista jouduttiin hylkäämään.

GSAM 313Neiti Smith naisten seminaarissa

GSAM 313.2Sillä aikaa kun Uriah oli akatemiassa, hänen sisarensa opiskeli nuorten naisten seminaarissa Charlestownissa, Massachusettsissa. Hänen opintonsa siellä olivat lähes päättyneet, ja koska hän oli pian lähdössä koulusta, hänelle ja hänen veljelleen tehtiin tarjous opettaa akatemiassa Mt. Vernonissa, New Hampshiressa, kolmen vuoden ajan 1 000 dollarin vuosipalkalla sekä majoituksella ja ruokailulla.

GSAM 313.3Noin samoihin aikoihin äiti omaksui ”nykyisen totuuden”. Hänen rukouksensa lastensa puolesta olivat nyt, jos mahdollista, entistäkin vilpittömämpiä ja kiihkeämpiä. Pastori Bates vieraili West Wiltonissa, ja rouva Smith esitti hänelle lastensa tilanteen, ja heidän kääntymyksestään tuli rukouksen aihe. Pastori Bates aikoi muutaman päivän kuluttua pitää kokouksia Somervillessä, Massachusettsissa, Paul Folsomin talossa, ja rouva Smithin oli määrä kirjoittaa tyttärelleen ja kutsua tämä osallistumaan kokoukseen. Sillä välin pastori Batesin ja äidin oli määrä rukoilla, että Jumala liikuttaisi tyttären sydäntä menemään kokoukseen.

GSAM 313Kaksi unta täyttyi

GSAM 313.4Pastori Bates ei ollut koskaan käynyt huoneessa, jossa kokous oli määrä pitää, eikä hän siksi tiennyt mitään sen sijainnista. Kokousta edeltävänä yönä hän näki unta, jossa hän oli kyseisessä huoneessa ja jossa kaikki istumapaikat olivat täynnä paitsi se, joka sijaitsi aivan oven vieressä. Hän näki myös unta, että hän vaihtoi aihetta, josta oli aikonut puhua, ja puhui pyhäkön kysymyksestä; että he olivat laulaneet ensimmäisen virren, rukoilleet ja laulaneet toisen virren, ja että hän oli juuri avannut Raamatunsa ja luki: ”Kahden tuhannen kolmensadan päivän kuluttua pyhäkkö puhdistetaan”, osoittaen kaavion pyhäkkökuvaa, kun ovi avautui ja nuori nainen astui sisään ja istuutui tyhjälle tuolille. Hän näki unessa myös, että kyseessä oli Annie R. Smith ja että hän kiinnostui asiasta välittömästi ja omaksui totuuden.

GSAM 314.1Pastori Batesin kokous pidettiin sapattina (lauantaina), ja koska sinä päivänä ei ollut koulua, Annie sanoi: ”Menen sinne vain äitini mieliksi.” Tuota sapattia edeltävänä yönä hän näki unta, että hän meni sinne ja oli myöhässä; että saapuessaan ovelle ensimmäinen virsi oli jo laulettu, rukous lausuttu ja he olivat juuri päättämässä toista virttä; että astuessaan sisään hän huomasi, että kaikki tuolit olivat täynnä paitsi yksi oven vieressä; että pitkä, jalo ja miellyttävä puhuja osoitti kaaviota, jollaista hän ei ollut koskaan ennen nähnyt, ja toisti: ”Kahden tuhannen kolmensadan päivän kuluttua pyhäkkö puhdistetaan.” Hän näki unessa, että puhujan sanat kiinnostivat häntä suuresti ja että ne olivat totta.

GSAM 314.2Hän lähti kokoukseen hyvissä ajoin, mutta eksyi matkalla, joten hän pääsi perille vasta, kun toisen virren viimeistä säkeistöä laulettiin. Kun hän astui sisään, kaikki oli täsmälleen niin kuin hän oli nähnyt unessaan, ja juuri se sama mies , jonka hän oli nähnyt unessaan, toisti samalla tavalla tekstiä Danielin kirjasta 8:14. Se herätti hänessä välittömästi vakaumuksen.

GSAM 314.3Pastori Bates ei ollut ajatellut untaan, ennen kuin Annie astui ovesta sisään ja istuutui paikalleen. Hän oli valmistautunut puhumaan toisesta aiheesta, mutta hänen mielensä pyöri pyhäkön kysymyksen ympärillä. Kun hän toisti raamatunkohtaa, unensa välähti hänen mieleensä, ja hän rukoili hiljaa apua, jotta voisi puhua kuulijoidensa sydämiin. Hänellä oli suuri vapaus selittää odotetun ajankohdan ohittumista, mikä oli Annielle tuttua. Sitten hän esitti Kolmannen enkelin sanoman totuuden ja sapattia koskevan opetuksen.

GSAM 315Annie Smith hyväksyy totuuden

GSAM 315.1Kun hän päätti kokouksen, hän astui Annien luo ja sanoi: ”Uskon, että tämä on sisar Smithin tytär West Wiltonista. En ole nähnyt sinua aiemmin, mutta kasvosi näyttävät tutuilta. Näin sinut unessani viime yönä.” Sitten Annie kertoi unestaan. Hän lähti kokouksesta täysin muuttunein tuntein ja toivein, sillä hän oli siinä samassa hetkessä hyväksynyt sapatin totuuden.

GSAM 315.2Hän palasi seminaariin, pakkasi matkalaukkunsa ja lähti kotiin. Kuultuaan pastori Whiten huolista julkaisutoiminnan parissa ja hänen työstään saarnaajana hän tunsi, että Jumala kutsui häntä menemään auttamaan häntä toimistotyössä. Elokuussa 1851, kun lehti siirrettiin Parisista Saratoga Springsiin, New Yorkiin, neiti Smith meni sinne yhtenä työntekijöistä.

GSAM 315Uhraus ja omistautuminen

GSAM 315.3Lehdessä Review, vol. 2, nro 7, on muutama rivi hänen kynästään, joissa hän ilmaisee tunteensa luovuttuaan entisistä suunnitelmistaan tämän vaatimattoman ja vailla mahtailua olevan työn vuoksi. Hän sanoo:

GSAM 315.3”Uskon, että olen hylännyt kaiken seuratakseni Jumalan Karitsaa minne tahansa hän minut johdattaakin. Maailma on menettänyt vetovoimansa kokonaan. Toiveeni, iloni ja kiintymykseni keskittyvät nyt kaikki ylhäällä oleviin ja jumalallisiin asioihin. En halua muuta paikkaa kuin istua Jeesuksen jalkojen juuressa ja oppia häneltä – en muuta tehtävää kuin palvella taivaallista Isääni – en muuta iloa kuin Jumalan rauhaa, joka ylittää kaiken ymmärryksen.”

GSAM 315.4Sisar Annien apu toimistossa oikolukijana jne. tuli juuri oikeaan aikaan. Kolmen vuoden ajan hän työskenteli uskollisesti ja tehokkaasti, saaden palkaksi vain ruoan ja vaatteet. Tämän jakson lopussa keuhkotuberkuloosi oli valinnut hänet uhrikseen. Tämän pitkittyneen ja kohtalokkaan taudin runnellessa häntä hän kirjoitti joitakin kauniita runoja, joista suloisin oli ”Home Here and Home in Heaven” , jonka esipuhe, kirjoitettu päivää ennen hänen kuolemaansa 26. heinäkuuta 1855, ilmaisee niin hyvin yksinkertaisuuden ja nöyryyden arvoja, jotka olivat niin vahvasti kehittyneet hänen luonteessaan, ettemme voi olla toistamatta sitä kokonaisuudessaan:

GSAM 316Taloudenpito vaikeissa olosuhteissa

GSAM 316.3Huhtikuussa 1852 pastori White muutti Saratoga Springsistä Rochesteriin, New Yorkiin. Juuri tässä kaupungissa, osoitteessa 124 Mt. Hope Avenue, he perustivat ensimmäistä kertaa kotitaloutensa ostetuilla tavaroilla lainattujen sijaan. Mutta niin suuri oli heidän halunsa saada julkaisutoiminta menestymään, jotta lehti voitaisiin julkaista säännöllisesti ja totuus levittää laajalle, että he kieltäytyivät monista elämän tavallisista mukavuuksista.

GSAM 316.4Miten he aloittivat kotielämänsä tuolloin, voit lukea seuraavasta yksityiskirjeestä, jonka rouva White kirjoitti S. Howlandin perheelle 16. huhtikuuta 1852:—

GSAM 316.5”Olemme juuri asettumassa tänne Rochesteriin. Olemme vuokranneet vanhan talon 175 dollarilla vuodessa. Meillä on painokone talossa. Ilman sitä joutuisimme maksamaan 50 dollaria vuodessa toimistotilasta. Te hymyilisitte, jos voisitte kurkistaa luoksemme ja nähdä huonekalumme. Olemme ostaneet kaksi vanhaa sängynrunkoa, kumpikin 25 senttiä. Mieheni toi minulle kuusi vanhaa tuolia, joista yksikään ei ole samanlainen kuin toinen, ja maksoi niistä yhden dollarin. Pian sen jälkeen hän antoi minulle vielä neljä vanhaa tuolia, joissa ei ollut istuimia, ja maksoi niistä kaikista yhteensä 62 senttiä. Rungot olivat vahvat, ja olen tehnyt niihin istuimet toimikaskankaasta. Voi on niin kallista, ettemme osta sitä, eikä meillä ole varaa perunoihinkaan. Käytämme hedelmäkastiketta voin sijasta ja naurisia perunoiden sijaan. Ensimmäiset ateriamme söimme takan aukon peitelevyllä, joka oli asetettu kahden tyhjän jauhotynnyrin päälle. Olemme valmiita kestämään puutetta, jos Jumalan työtä voidaan edistää. Uskomme, että Herran käsi oli mukana, kun tulimme tähän paikkaan. Työtä on paljon, mutta työntekijöitä on vähän. Viime sapattina kokouksemme oli erinomainen. Herra virvoitti meitä läsnäolollaan.”

GSAM 317Uskovien anteliaisuus

GSAM 317.1Review-lehden ensimmäisessä numerossa, joka painettiin Rochesterissa 6. toukokuuta 1852, pastori White puhui siirtymisestä Saratogasta Rochesteriin seuraavasti:

GSAM 317.2”Veljet ovat järjestäneet varat lehden ylläpitämiseksi yli odotustemme. Ja vaikka kulumme Saratoga Springsistä muuttamisesta ja lehden julkaisemisen aloittamisesta tässä kaupungissa ovat olleet huomattavat, olemme kuitenkin velattomia.”

GSAM 317Työntekijöiden uhraukset

GSAM 317.3Lokakuun 14. päivän numeron 12 liiketoimintaa koskevassa huomautuksessa luemme:

GSAM 317.3”Toimisto ei kuitenkaan ole velkaa seuraavasta syystä: veljet Belden ja Stowell, jotka ovat työskennelleet toimistossa viimeiset kuusi kuukautta, ovat saaneet vain hiukan enemmän kuin elantonsa. Muut samassa työssä toimineet eivät ole saaneet enempää kuin he. On varmasti ilo kaikille nykyisen totuuden ystäville auttaa kattamaan tulojen vaje, jotta ne, jotka ovat tehneet kovaa työtä, erityisesti poissaollessamme ja sairauden keskellä, julkaisemalla Review and Herald -lehteä, saisivat kohtuullisen toimeentulon.”

GSAM 317Uusia jäseniä Rochesterissa, New Yorkissa

GSAM 317.4Kesällä 1852, kun julkaisutoiminta oli päässyt kunnolla käyntiin Rochesterissa, pastori White ja hänen vaimonsa tekivät kolmen kuukauden matkan hevosella ja vaunuilla itään asti Bangoriin, Maineen, pitäen matkan varrella kokouksia ja vieraillen hajallaan asuvien sapattipitäjien luona. Ennen heidän paluutaan, 26. syyskuuta alkaen, pastori J. N. Andrews piti sarjan saarnoja osoitteessa 124 Mt. Hope Avenue. Tuolloin kahdeksan ensimmäisen päivän adventistia otti vastaan nykyisen totuuden, ja kirjoittaja oli yksi heistä.

GSAM 318Oswald Stowell parani

GSAM 318.1Eräänä perjantai-iltana lokakuussa pastori White ja hänen vaimonsa palasivat kotiin itäiseltä kiertueeltaan. Seuraavana päivänä (sapattina) näimme heidät ensimmäistä kertaa sapattikokouksessa. Tämän kokouksen aikaan painaja Oswald Stowell kärsi erittäin vakavasta keuhkopussintulehduksesta, ja hänen lääkärinsä oli jo luopunut toivosta hänen selviytymisestään. Lääkäri sanoi, ettei hän voinut ”tehdä mitään hänen hyväkseen”. Jumalanpalveluksen aikana Oswald oli viereisessä huoneessa ja kärsi suurista ruumiillisista tuskista. Kokouksen päättyessä hän lähetti pyynnön, että hänen puolestaan rukoiltaisiin. Minut kutsuttiin muiden kanssa osallistumaan rukoushetkeen. Me kumarsimme hänen sängynsä ääressä, ja kun rukouksia lausuttiin, pastori White voiteli hänet öljyllä ”Herran nimessä”. Jumalan Hengen läsnäolo oli selvästi tuntuva, ja hän parani välittömästi. Kun nousimme rukouksesta, hän istui sängyssä, lyöden kylkiään, jotka olivat aiemmin olleet niin kivuliaat, ja sanoi: ”Olen täysin parantunut. Pystyn huomenna käyttämään käsipuristinta.” Kaksi päivää tämän jälkeen hän todellakin käytti sitä.

GSAM 318Rouva Whiten näky Rochesterin seurakunnan edessä

GSAM 318.2Sama siunaus, joka paransi veli Stowellin, laskeutui vielä suuremmassa määrin rouva Whiteen, ja kun pastori White kääntyi katsomaan häntä, hän sanoi: ”Ellen on näyssä; hän ei hengitä tässä tilassa. Jos joku teistä haluaa varmistua tästä tosiasiasta, voitte vapaasti tutkia hänet.” Hän pysyi näyn vallassa noin tunnin ja kaksikymmentä minuuttia. Siinä tilassa hän lausui sanoja ja toisinaan selkeitä lauseita; silti tarkimmallakaan tarkastelulla hänen ruumiistaan ei voinut havaita hengitystä.

GSAM 319Näky poissaolevan jäsenen tilanteesta

GSAM 319.1Kun rouva White heräsi tästä näystä, hän antoi todistuksen siitä, mitä oli nähnyt. Ennen kuin pastori White ja hänen vaimonsa palasivat itäiseltä matkaltaan, yksi meistä oli lähtenyt kaupungista ja oli työmatkalla Michiganin osavaltiossa. Hän ei siis ollut läsnä tässä kokouksessa eikä ollut koskaan nähnyt pastoria Whitea tai hänen vaimoaan. Kerroessaan näystään rouva White kertoi meille muun muassa, mitä hän oli nähnyt eräästä miehestä, joka matkustaessaan poissa kotoa puhui paljon Jumalan laista ja sapatista, mutta rikkoi samalla yhtä käskyä. Hän sanoi, että kyseessä oli henkilö, jota hän ei ollut koskaan tavannut, mutta uskoi kuitenkin näkevänsä hänet jonain päivänä, koska tämän tapaus oli paljastunut hänelle. Kukaan meistä ei kuitenkaan olettanut hänen olevan kukaan, jonka tunsimme.

GSAM 319.2Noin kuusi viikkoa edellä mainitun näyn jälkeen edellä mainittu veli palasi Michiganista. Heti kun rouva White katsoi hänen kasvojaan, hän sanoi yhdelle sisarista: ”Tuo on se mies, jonka näin näyssäni ja josta kerroin teille.” Kun näky kerrottiin tälle veljelle hänen vaimonsa ja useiden muiden henkilöiden läsnä ollessa, rouva White sanoi hänelle: ”Kuten Naatan sanoi Daavidille: ’Sinä olet se mies.’” Sitten hän teki juuri sen, mitä Paavali sanoi joidenkin tekevän, kun heitä nuhdellaan synneistään profetian lahjan kautta: ”Mutta jos kaikki profetoivat ja sinne tulee joku, joka ei usko, tai joku oppimaton, kaikki osoittavat hänet syylliseksi, kaikki tuomitsevat hänet; ja näin hänen sydämensä salaisuudet paljastuvat; ja niin hän kaatuu kasvoilleen ja palvoo Jumalaa ja tunnustaa, että Jumala on totisesti teissä.”³ Kuultuaan rouva Whiten luettelevan hänen väärintekojaan tämä veli polvistui vaimonsa eteen ja sanoi kyynelsilmin hänelle ja muutamalle läsnäolijalle: ”Jumala on totisesti teidän kanssanne”, ja tunnusti sitten täysin tekonsa Michiganissa ollessaan, kun hän oli rikkonut seitsemättä käskyä, kuten se oli paljastettu tapahtuman aikaan yli viidensadan mailin päässä.

GSAM 320.1Näin muutaman viikon kuluessa saimme vahvan vahvistuksen todistuksille. Meidät johdatettiin paitsi sanomaan, että ne olivat jonkin yliluonnollisen voiman tuottamia, myös että ne olivat peräisin lähteestä, joka moitti ihmisiä synnistä epäselvyyttä jättämättä.

GSAM 320Uriah Smith liittyy Review-toimistoon

GSAM 320.2Juuri Review-lehden 3. vuosikerran julkaisun aikana Uriah Smith alkoi noudattaa sapattia ja liittyi Review-toimistoon, jossa hän toimi kirjoittajana ja toimittajana niin monen pitkän vuoden ajan. Hänen ensimmäinen lehdessä julkaistu teoksensa oli runo nimeltä ”The Warning Voice of Time and Prophecy”, joka ilmestyi 17. maaliskuuta 1853.

GSAM 320.3Pastori Smith kuuli Kolmannen enkelin sanoman ensimmäisen kerran konferenssissa, joka pidettiin Washingtonissa, New Hampshiressa, 10.–12. syyskuuta 1852. Palattuaan kotiin West Wiltoniin hän tutki huolellisesti kuulemaansa ja alkoi viettää seitsemättä päivää joulukuun ensimmäisenä sapattina vuonna 1852. Hän liittyi Review-lehden toimitukseen Rochesterissa, New Yorkissa, 3. toukokuuta 1853, missä hän ja hänen sisarensa Annie tekivät työtä saadakseen ylläpidon ja vaatteet sen sijaan, että olisivat opettaneet akatemiassa 1 000 dollarin vuosipalkalla ja ylläpidolla. Tällaisia olivat luonteeltaan jotkut uhraukset, joita tehtiin Kolmannen enkelin sanoman työn vakiinnuttamiseksi sen alkuaikoina.

GSAM 320Vihittiin pastoriksi

GSAM 320.4Noin vuonna 1863 pastori Smith alkoi käyttää lahjaansa julkisessa puhumisessa. Vuonna 1866 hänet vihittiin evankeliumin pastoriksi, minkä jälkeen hän työskenteli ahkerasti leirikokouksissa ja konferensseissa eri osavaltioissa Atlantilta Tyynellemerelle sekä pastoraalisissa tehtävissä Battle Creekin seurakunnassa, joka oli hänen kotiseurakuntansa. Battle Creekin korkeakoulun avaamisen jälkeen hän opetti enemmän tai vähemmän kyseisen oppilaitoksen raamatuntutkimuksen laitoksella. Review and Herald -lehden toimeksiannosta hän ylitti Atlantin valtameren vuonna 1894 ja vieraili eri maissa Euroopassa. Syyriassa ollessaan hän sairastui kuumeeseen, jonka seurauksista hän ei koskaan täysin toipunut.

GSAM 321Viisikymmentä vuotta väsymätöntä työtä

GSAM 321.1Vuodesta 1853 vuoteen 1903, eli puolen vuosisadan ajan, pastori Smith oli lähes jatkuvasti toimituksellisessa yhteydessä Advent Review and Sabbath Herald -lehteen; ja suurimman osan tuosta ajasta hän vastasi lehden koko toimituksellisesta johdosta. Jopa kuolinpäivänään, kun hänet kohtasi aivohalvaus, hän oli matkalla toimistoon mukanaan painokuntoon valmistamiaan artikkeleita. Hän kirjoitti myös useita tärkeitä teoksia kirkkokunnan kirjallisuuteen. Näihin teoksiin kuuluvat Thoughts on Daniel and the Revelation, Nature and Destiny of Man, laajennettu teos Sanctuary and Twenty-three Hundred Days, The Marvel of Nations sekä Modern Spiritualism. Ensimmäinen näistä teoksista kirjoitettiin pääosin kello 21:n ja keskiyön välillä, kun päivän toimitus- ja toimistotyöt oli saatu päätökseen.

GSAM 321Pastori Smithin kuolema

GSAM 321.2Hänen elämänsä oli hyödyllinen ja hyvin vietetty. Hän lepää työstään, sillä hän nukahti Jeesuksessa 6. maaliskuuta 1903. Mutta hänestä voidaan todellakin sanoa: ”Hänen tekonsa seuraavat häntä”, ja vaikka hän on kuollut, hän puhuu yhä.