Luku 26 — Ulkomaanlähetystyömme
GSAM 403.1”On kirjoitettu: ’Ne, joille hänestä ei ole puhuttu, saavat nähdä, ja ne, jotka eivät ole kuulleet, saavat ymmärtää.’”1
GSAM 403.2Ensimmäinen lähetystyömme Yhdysvaltojen ulkopuolella alkoi vuonna 1874, kun pastori J. N. Andrews lähetettiin Sveitsiin ja aloitti siellä työnsä.
GSAM 403KESKI-EUROOPAN LÄHETYSKENTTÄ
GSAM 403.3Tähän lähetyskenttään kuului tuolloin kahdeksan maata: Sveitsi, Ranska, Italia, Turkki, Belgia, Espanja, Portugali ja Kreikka, alue, jolla asui 140 000 000 ihmistä.
GSAM 403.4Tässä yhteydessä voi olla mielenkiintoista mainita ne olosuhteet, jotka saivat kansamme ryhtymään lähetystyöhön niin laajalla alueella aikana, jolloin kirkkokuntamme oli jäsenmäärältään heikko.
GSAM 403Pastori Czechowski
GSAM 403.5Vuonna 1865 pastori M. B. Czechowski, kääntynyt puolalainen katolinen pastori, joka oli ottanut vastaan nykyisen totuuden, toivoi, että kansamme lähettäisi hänet lähetyssaarnaajaksi Keski-Eurooppaan. Koska tämä ei ollut tuolloin mahdollista, hän esitti asiansa Bostonin, Massachusettsin, ensimmäisen päivän adventisteille, jotka ehkä pitivät häntä täysin irrallisena kansastamme. Oli miten oli, he hankkivat tarvittavat varat ja lähettivät hänet hänen toivomalleen lähetyskentälle.
GSAM 404Sapatinpitäjät Sveitsissä
GSAM 404.1Vuonna 1866 hän opetti sapatin totuutta ja Kolmannen enkelin sanomaa Tramelanissa, Sveitsissä, minkä seurauksena syntyi joukko sapatinpitäjiä. Pian sen jälkeen hän lähti heidän luotaan opettamaan sanomaa Unkariin. Hän ei kertonut Tramelanin seurakunnalle mitään työstämme Amerikassa, mutta Albert Vuilleumier, yksi seurakunnan jäsenistä, osasi lukea englantia. Hän näki sattumalta kappaleen Advent Review -lehteä. Tämän kautta alkoi kirjeenvaihto näiden kahden maan välillä.
GSAM 404Pastori Erzenberger lähetettiin Amerikkaan
GSAM 404.2Vuonna 1869 Tramelanista kotoisin oleva James Erzenberger lähetettiin Amerikkaan oppimaan englantia ja tutustumaan tarkemmin seitsemännen päivän adventistien oppeihin ja tapoihin. Hän saapui Battle Creekiin 18. kesäkuuta ja viipyi Amerikassa puolitoista vuotta. Hän lähti New Yorkista paluumatkalleen 9. syyskuuta 1870. Saman vuoden kesäkuussa Ademar Vuilleumier vieraili tässä maassa, jossa hän viipyi noin neljä vuotta. Paluumatkallaan kotimaahan häntä seurasi pastori Andrews. He saapuivat Neuchâteliin 16. lokakuuta 1874.
GSAM 404.3Vuonna 1875 pastori D. T. Bourdeau ja hänen perheensä lähtivät Amerikasta Ranskaan, jossa komitea oli määrännyt heidät työskentelemään.
GSAM 404Ranskankielisen lehden perustaminen
GSAM 404.4Seuraavana vuonna, heinäkuussa 1876, aloitettiin Baselissa, Sveitsissä, ranskankielisen sanomalehden julkaiseminen nimeltä Les Signes des Temps (The Signs of the Times). Kuusi vuotta myöhemmin, 13. toukokuuta 1882, pastori Haskell purjehti New Yorkista Eurooppaan. Tällä lähetysmatkallaan hän vietti jonkin verran aikaa Sveitsissä.
GSAM 405Pastori Whitney lähtee Baseliin – pastori Andrewsin kuolema
GSAM 405.126. heinäkuuta 1883 pastori B. L. Whitney saapui perheineen Baseliin, sillä yleiskokouskomitea oli nimittänyt hänet ottamaan kyseisen lähetyskentän johdon hoitaakseen pastori Andrewsin sijaiseksi, jonka terveys heikkeni nopeasti. Muutamaa kuukautta myöhemmin, saman vuoden lokakuussa, pastori Andrews menehtyi.
GSAM 405.2Pastori Andrews ei nuoruudessaan päässyt nauttimaan korkeakoulujen ja yliopistojen tarjoamista eduista, mutta hän oli kuitenkin hyvin koulutettu, sillä hän oli niin sanottu itseoppinut tai omalla työllä menestynyt mies. Ahkeran opiskelun ansiosta hän hallitsi latinan, kreikan ja heprean sekä myöhemmin myös ranskan kielen. Hän oppi ranskan kielen avatakseen ja jatkaakseen työtä Keski-Euroopan lähetyskunnassa, jossa hän työskenteli elämänsä kuusi viimeistä vuotta kirjoittaen ja julkaisemalla ranskankielistä Signs of the Times -lehteä sekä saarnaamalla kyseisellä kielellä. Juuri tämän työn parissa hän menehtyi.
GSAM 405Tohtori Kellogg Euroopassa
GSAM 405.3Keväällä 1883 tohtori J. H. Kellogg vieraili Euroopassa lääketieteellisen tutkimuksen merkeissä. Hän vietti muutaman päivän jokaisessa lähetysasemassamme, ja hänen vierailunsa olivat suuri rohkaisu työntekijöille; erityisesti pastori Andrews arvosti suuresti hänen neuvojaan Baselin työhön liittyen.
GSAM 405Pastori Butler vierailee Euroopassa
GSAM 405.4Lokakuussa 1883 pidetyssä yleiskokouksessa suositeltiin, että Englannissa aloitettaisiin mahdollisimman pian sanomalehden julkaiseminen. Tämän kokouksen yhteydessä hyväksytyn toisen päätöksen seurauksena pastorit Geo. I. Butler, M. C. Wilcox ja A. C. Bourdeau matkustivat Eurooppaan ja Englantiin avustamaan siellä tehtävää työtä. Pastori Butler saapui Glasgow’hun, Skotlantiin, 27. helmikuuta 1884. Yksi pastori Butlerin ulkomaanlähetystyöhön suuntautuneen vierailun tavoitteista oli selvittää omakohtaisten havaintojen avulla, millaisia vaikeuksia työn toteuttamisessa ulkomailla esiintyy ja miten ne voidaan voittaa. Myös hän vietti jonkin verran aikaa Baselissa ja Keski-Euroopan lähetyskentällä. A. C. Bourdeau työskenteli ranskalaisväestön parissa Alppien laaksoissa, valdolaisien keskuudessa, kun taas M. C. Wilcox osallistui paino- ja toimitustyöhön Englannissa ja pysyi siellä vuoden 1886 loppuun asti.
GSAM 406Kustantamo rakennettiin Baseliin
GSAM 406.1Vuonna 1884 Baseliin rakennettiin kustantamo Imprimerie Polyglotte (nimi tarkoittaa monikielistä painatusta). Maaliskuussa 1885 yleiskokouskomitea valtuutti H. W. Kelloggin vierailemaan Baselissa ja hankkimaan painotalolle tarvittavat koneet. Näin hän teki, ja näin seitsemännen päivän adventistien omistama, hyvin varustettu painotalo perustettiin vanhaan Baselin kaupunkiin.
GSAM 406.2Pastori Butlerin Eurooppa-vierailun aikana baselilaisessa toimistossa painettiin saksankielistä lehteä nimeltä Herold der Wahrheit. Samana vuonna tässä toimistossa julkaistiin myös romanialainen lehti Adevărulu Prezentu (Nykyinen totuus). Ja vielä yksi italiankielinen lehti, nimeltään L’Ultimo Messaggio (Viimeiset sanomat). Molemmat viimeksi mainitut lehdet olivat 16-sivuisia neljännesvuosilehtiä. Sveitsin konferenssissa lokakuussa 1884 todettiin, että vuoden aikana näistä neljästä lehdestä oli painettu ja jaettu 146 000 kappaletta. Vuoteen 1895 asti, jolloin painotalo (Baselissa tapahtuneen vainon seurauksena) siirrettiin kyseisestä kaupungista Hampuriin, Saksaan, julkaistiin kirjoja ja traktaatteja yhdellätoista eri kielellä, nimittäin ranskaksi, saksaksi, italiaksi, romanian kielellä, espanjaksi, tšekiksi, venäjäksi, hollanniksi, unkariksi, armenian kielellä, turkiksi ja turkkilais-kreikaksi. Kuten sen nimi jo ilmaisi, kyseessä oli siis laitos, joka ”painoi monilla kielillä”.
GSAM 407Rouva White vierailee Euroopassa
GSAM 407.13. syyskuuta 1885 rouva White, hänen poikansa W. C. White ja perhe saapuivat Baseliin. He viettivät puolitoista vuotta vanhoissa maissa vieraillen Keski-Euroopan alueella sijaitsevissa lähetyskentissä, joissa he tekivät korvaamatonta työtä eri lähetyskenttien hyväksi.
GSAM 407Sveitsin konferenssin perustaminen
GSAM 407.210. syyskuuta 1885 perustettiin Sveitsin konferenssi. Tuolloin annetussa raportissa todettiin, että konferenssiin kuului yksi vihitty pappi, seitsemän saarnaluvan saanutta saarnaajaa, kymmenen seurakuntaa ja 224 jäsentä. Nämä olivat maksaneet edellisenä vuonna kymmenykset, joiden määrä oli 1 645,11 dollaria. Tämän lisäksi työhön oli annettu lahjoituksia 2 041,22 dollaria.
GSAM 407Pastori Waggoner Euroopassa
GSAM 407.3Rouva White palasi W. C. Whiten ja perheen kanssa Amerikkaan vuonna 1887. Samana vuonna pastori J. H. Waggoner kutsuttiin liittymään Keski-Euroopan lähetystyöhön. Hän vietti yli kaksi vuotta tällä lähetyskentällä ja asui tuona aikana Baselissa. Kuten aiemmin mainittiin, hän kuoli juuri tässä kaupungissa 20. huhtikuuta 1889.
GSAM 407.4Pastori Whitneyn heikentynyt terveys ja hänen myöhempi kuolemansa (9. huhtikuuta 1889) olivat toinen raskas isku tälle lähetystyölle.
GSAM 407Pastori Robinson Euroopassa
GSAM 407.5Englannissa työskennellyt pastori D. A. Robinson valittiin pastori Whitneyn seuraajaksi. Hän työskenteli tehokkaasti tällä alueella noin kuusi vuotta, kunnes hän lähti yleiskokouksen kutsusta Intiaan vuonna 1895. Hänen lähtönsä vuoksi oli nimitettävä uusi johtaja.
GSAM 408Pastori Holser lähetyskentän johtajana
GSAM 408.1Pastori H. P. Holser valittiin tähän tehtävään, ja tämän viran lisäksi hänet nimitettiin koko Keski-Euroopan lähetyskunnan johtajaksi. Tässä tehtävässä hän työskenteli väsymättä ja tehokkaasti vuoteen 1901 asti, jolloin myös hän joutui antamaan periksi sairauden tuhoille. Hän kuoli Canyon Cityssä, Coloradossa, 11. syyskuuta 1901.
GSAM 408.2Näistä epäsuotuisista olosuhteista huolimatta lähetyskenttä kasvoi ja työ eteni, kuten käy ilmi vuonna 1895 yleiskokoukselle laaditusta raportista, jossa todetaan, että Keski-Euroopan konferenssi koostuu yhdeksästätoista seurakunnasta, joissa on 484 jäsentä, jotka olivat edellisenä vuonna maksaneet kymmenykset yhteensä 4 378,18 dollaria. Heillä oli tuolloin neljä vihittyä pastoria ja viisi saarnaluvan saanutta saarnaajaa.
GSAM 408SAKSA-VENÄJÄN LÄHETYSTYÖ
GSAM 408.3Vuonna 1870 J. H. Linderman, erään Elberfeldin lähellä Preussissa sijaitsevan seurakunnan pastori, sekä neljäkymmentä sen jäsentä alkoivat noudattaa seitsemännen päivän sapattia Raamatun tutkimuksen perusteella, tietämättä, että maailmassa oli olemassa toinen kristittyjen ryhmä, joka piti kyseistä päivää sapattina. Tieto tästä ryhmästä välittyi kansallemme omalaatuisella tavalla. Eräs kerjäläinen poikkesi sapattina Baselin lähetyskotiin. Perhe oli opiskelemassa sapattikoulun oppituntia Raamatut auki edessään. Näky teki mieheen vaikutuksen ja sai hänet esittämään kysymyksiä.
GSAM 408Elberfeldin ryhmä
GSAM 408.4Saatuaan tietää, etteivät he olleet juutalaisia vaan kristittyjä, jotka noudattivat seitsemännen päivän sapattia, hän kertoi tästä seurakunnasta Elberfeldissä. Pastori Andrews piti viisaana tutkia asiaa; siksi hän lähti yhdessä pastori Erzenbergerin kanssa Preussiin vuoden 1875 alkupuolella, missä he löysivät seurakunnan kuvatun kaltaisena. Pastori Erzenberger jäi joksikin aikaa tekemään työtä tuossa Saksan osassa, ja 8. tammikuuta 1876 kahdeksan henkilöä kastettiin Elberfeldissä; tämä oli seitsemännen päivän adventistien ensimmäinen kaste Saksassa.
GSAM 409.1Totuus oli saanut jalansijaa Venäjällä jo vuonna 1882 saksalaisten veljien Amerikasta lähettämien lukemistojen kautta, jotka oli osoitettu heidän ystävilleen Venäjän saksalaisissa siirtokunnissa.
GSAM 409Pastori Conradi Euroopassa
GSAM 409.2Vuonna 1885 pastori L. R. Conradi lähti Amerikasta Keski-Euroopan lähetyskentälle työskentelemään saksalaisten keskuudessa. 28. kesäkuuta 1886 hän lähti Baselista Venäjän Krimille. Täällä hän matkusti yhdessä pastori Perkin kanssa Berdebulatiin, jossa kaksi sisarta kastettiin ja perustettiin 19-jäseninen seurakunta, joka oli ensimmäinen seitsemännen päivän adventistien seurakunta Venäjällä.
GSAM 409Pastorit Conradi ja Perk vangittuina
GSAM 409.3Heti tämän jälkeen pastorit Conradi ja Perk pidätettiin ortodoksisen uskon vastaisen opetuksen vuoksi ja vangittiin viideksi viikoksi Perekopiin. Vapautumisensa jälkeen (Yhdysvaltain lähettilään väliintulon ansiosta) pastori Conradi vieraili Itä-Venäjällä ja palasi sitten Sveitsiin.
GSAM 409Työ Volgan alueella, Venäjä
GSAM 409.4Samana vuonna pastori Laubhan aloitti työnsä Venäjällä, lähellä kotiaan Volga-joen varrella. Vuonna 1880 Kansasista kotoisin oleva pastori Klein aloitti työnsä Venäjän saksalaisalueilla, ja näin on saatu työntekijöitä tälle kovalle ja vaikealle kentälle. Vaikka uskovia on karkotettu ja vangittu, Herra on siunannut työtä merkittävästi.
GSAM 409Kirjaevankelistojen menestys Saksassa
GSAM 409.5Vuonna 1888 kirjakauppiaat aloittivat työnsä Reinin-Preussissa, Württembergissä, Badenissa ja Alsacessa. Kahdeksan tai kymmenen tarmokasta ja uskollista työntekijää menestyivät niin hyvin, että yhden vuoden aikana myytiin seuraava määrä kirjoja: Life of Christ, 3 000 kappaletta; From Eden to Eden, 2 000 kappaletta; sekä 12 000 esitettä. Tämän työn tuloksena lähes joka paikassa, jossa kirjoja myytiin ja luettiin, yksi tai useampi ihminen omaksui totuuden.
GSAM 410Lähetystyö alkoi Hampurissa
GSAM 410.1Toukokuussa 1889 pastori Conradi avasi lähetystyön Hampurissa, Saksassa, ja hyvin lyhyessä ajassa perustettiin työntekijöiden koulutuskeskus. Seuraavana lokakuuna perustettiin 28-jäseninen sapattikoulu. Juuri tänä vuonna pastori Haskell vieraili lähetyskentällä, ja perustettiin 20-jäseninen seurakunta sekä kirjavarasto.
GSAM 410.2Pastori J. T. Boettcher oli tuolloin mukana Saksan työssä Barmenissa. Vuonna 1890 yleiskokoukselle annettiin raportti, jossa todettiin, että Saksan ja Venäjän lähetyskentällä oli yhdeksän perustettua seurakuntaa, joiden jäsenmäärä oli yhteensä 422, sekä 75 sapatinpitäjää, jotka eivät vielä kuuluneet mihinkään seurakuntaan. Saman vuoden 7. huhtikuuta kastettiin vielä kaksitoista henkilöä, jotka liittyivät Hampurin seurakuntaan. Joulukuussa tämän seurakunnan jäsenmäärä oli kasvanut neljäänkymmeneen. Kirjavaraston kirjamyynnistä Hampurissa, Hollannissa, Venäjällä ja Saksan eri osissa saadut tulot olivat 5 000 dollaria.
GSAM 410Menestys Euroopassa
GSAM 410.3Työ eteni hitaasti mutta varmasti Keski-Euroopan lähetyskentällä, kuten vuoden 1891 yleiskokouksessa esitetystä raportista kävi ilmi. Tuolloin Saksassa oli viisi seurakuntaa, joissa oli yhteensä 140 jäsentä, joista 64 kuului Hampurin seurakuntaan. Maksetut kymmenykset olivat 1 000 dollaria. Hampurin laivamissionaarin laivoilla myymien kirjojen myynti oli 500 dollaria, kun taas koko toimialueella kiertävien myyjien vuoden myynti oli 6 000 dollaria. Itävallassa 150 ihmistä oli ottanut totuuden vastaan, ja Venäjällä oli 13 seurakuntaa, joissa oli yhteensä 400 jäsentä.
GSAM 411Viisi venäläistä sapatinpitäjää karkotettiin
GSAM 411.1Noin tuohon aikaan (1891) viisi venäläisen seurakunnan jäsentä, johtaja mukaan lukien, oli pidätetty virallisen kirkon oppeja vastustavien opetusten levittämisestä ja tuomittu viiden vuoden karkotukseen Transkaukasiaan. Heidät oli määrä kahlita toisiinsa ja pakottaa kävelemään viisisataa mailia. Tässä koettelemuksessa heidän uskonsa kantoi heitä, ja he olivat onnellisia Herrassa. Vuoden aikana oli laadittu venäjänkielinen esite, joka oli raamatuntutkistelujen muodossa ja käsitteli Kristuksen kärsimyksiä, kuolleiden unta, sitä, mitä päivää on vietettävä ja miksi, sekä sitä, voimmeko tietää sen.
GSAM 411.2Vuoden 1895 yleiskokouksen aikaan jäsenmäärä Saksassa oli kasvanut 368:aan, ja edellisen vuoden kymmenykset olivat 2 327,43 dollaria.
GSAM 411Lisää sapatinpitäjiä Venäjällä
GSAM 411.3Venäjällä jäsenmäärä oli kasvanut 467:ään, vaikka hyvin monet olivat muuttaneet muihin maihin, ja he maksoivat kymmenyksiä 841,60 dollaria.
GSAM 411.4Ulkomaanlähetystyön sihteerin lausunnosta vuoden 1896 rukousviikon lukemistossa saamme tietää, että
GSAM 411.4”Saksan ja Venäjän alueella jäsenmäärä oli edellisenä vuonna lähes kaksinkertaistunut; jäsenmäärä kasvoi yli neljälläsadalla. Berliinissä, Saksassa, kuusikymmentä henkilöä osallistui säännöllisiin sapatin jumalanpalveluksiin. Lähetyskappelin rakentaminen Hampuriin oli vahvistanut siellä tehtävää työtä. Münchenissä, Baijerissa, joukko ihmisiä odotti kasteita. Uskovia oli Leipzigissa, Königsbergissä, Magdeburgissa, Posenissa, Stuttgartissa ja muissa Saksan merkittävissä kaupungeissa. Myös Rotterdamissa, Hollannissa, oli seurakunta.
GSAM 412.1”Venäjällä kirjakauppiaat olivat saaneet luvat hallitukselta. Kirjallisuutta oli käännetty latvian ja viron kielille. Saksankielisen lehden toimitus oli siirretty Baselista Hampuriin, ja siellä painettiin totuutta neljällätoista kielellä.”
GSAM 412Kaste Unkarissa
GSAM 412.2Vuoden aikana Unkarissa oli suoritettu ensimmäinen kaste ja Böömissä pidetty ensimmäinen sakramenttikokous. Galatzissa, Romaniassa, oli perustettu laivamissio, joka toimi Tonavan ja Mustanmeren alueella.
GSAM 412Ovelta ovelle -työ Saksassa
GSAM 412.3Home Missionary -lehdessä joulukuussa 1895 pastori Spies sanoi saksalaisella alueella tehdystä kirjamyyntityöstä seuraavaa:
GSAM 412.3”Ne, jotka vastasivat kirjamyyntityöstä, kun se aloitettiin tällä alueella, eivät lakanneet edistämästä sitä, vaikka jotkut Leipzigin johtavista kustantajista ja kirjakauppiaista vakuuttivat heille, että ’kirjojen myynti tilausmyynnin kautta osoittautuisi epäonnistumiseksi’.
GSAM 412.4”Elokuussa 1887 julkaistiin ensimmäinen saksankielinen painos teoksesta *Life of Christ*. Noin samaan aikaan, kun mainittu kirja oli valmis levitykseen, Baselissa pidettiin myyntikampanjoijien kurssi; tämä merkitsi myyntikampanjointityön alkua paitsi Saksassa myös koko Euroopassa. Tämän kirjan seitsemäs saksankielinen painos on nyt tullut painosta.
GSAM 412.5”1. tammikuuta 1895 lähtien kentälle on tullut kaksitoista uutta myyntiedustajaa. Kesäkuussa 1895 raportti osoitti myynnin kasvaneen viisikymmentä prosenttia. Tällä hetkellä panostetaan erityisesti saksankieliseen lehteemme Herold der Wahrheit. Jotkut, ei kovin suuret seurakunnat, tilaavat 50–200 kappaletta, jotka ne myyvät. Niillä on ollut erittäin miellyttäviä kokemuksia ostajien kanssa. 18. helmikuuta 1896 ilmestyneessä Review-lehdessä pastori Conradi sanoi: ’Päätämme vuoden 1895 1 500 sapatinpitäjällä saksalais-venäläisellä alueella.’”
GSAM 413SKANDINAVIAN LÄHETYSTYÖ
GSAM 413.1Pastori Johannes Matteson avasi lähetystyön skandinaavisten kansojen keskuudessa vuonna 1877. Hän saapui 6. kesäkuuta Vejleen, Jyllantiin, Tanskaan. Kun hän saapui kyseiseen maahan, siellä oli jo muutamia, jotka olivat alkaneet noudattaa sapattia lukemalla lehtiä ja traktaatteja, joita ystävät Amerikasta olivat heille lähettäneet.
GSAM 413.2Tutkiessamme tämän työn alkuvaiheita saamme tietää, että vuonna 1850 neljä Norjasta Amerikkaan muuttanutta henkilöä alkoi noudattaa Herran sapattia. He asuivat Oaklandissa, Wisconsinissa. Kaksi heistä oli pastori O. A. Olsenin isä ja äiti. Vuonna 1863 pastori Johannes Matteson aloitti seitsemännen päivän sapatin viettämisen. Hän asui Poysippissä, Wisconsinissa. Seuraavien kuuden kuukauden aikana hänen työnsä ansiosta noin neljäkymmentä tanskalais-norjalaista omaksui seitsemännen päivän adventistien opit. Ensimmäinen aktiivinen pastori, joka liittyi hänen kanssaan sananpalvelustyöhön, oli pastori J. F. Hanson Minnesotasta.
GSAM 413Ensimmäinen tanskalais-norjaksi julkaistu kirja
GSAM 413.3Vuonna 1866 pastori John Matteson otti yhteyttä Review and Herald -toimiston johtajiin selvittääkseen, olisivatko he valmiita painamaan skandinaavisten käyttöön heidän kielellään kirjoitettuja esitteitä ja traktaatteja. Hänelle ilmoitettiin, että toimiston varojen puute esti tämän; mutta Wisconsinissa ja Minnesotassa oli hänen kansallisuudestaan olevia henkilöitä, jotka olivat niin innokkaita saamaan totuuden painettuna äidinkielellään, että vaikka he elivät vaatimattomissa oloissa ja heitä oli alle viisikymmentä, he keräsivät 1 000 dollaria käteistä ja luovuttivat sen hänelle tätä tarkoitusta varten. Tämän rahan ja suuren määrän huolellisesti valmisteltua käsikirjoitusta mukanaan pastori Matteson saapui Battle Creekiin ja esitti jälleen pyynnön kirjojen painattamisesta. Koska hän oli varautunut vastaamaan aiemmin esitettyihin vastalauseisiin, hänen toiveensa täytettiin, ja 18. maaliskuuta 1867 hän aloitti kirjaansa *Liv og Død* (Elämä ja kuolema) varten valmistellun käsikirjoituksensa lukemisen pastori J. N. Andrewsille ja minulle, jotka olimme tuolloin julkaisutoimikunnan jäseniä. Toisin sanoen hän kertoi meille englanniksi, mitä hänen käsikirjoituksessaan sanottiin tanskan-norjan kielellä.
GSAM 414Pastori Mattesonista tulee kirjapainaja
GSAM 414.1Tuolloin ei ollut yhtään painajaa, jota olisi voitu vapauttaa latomaan tekstiä hänen puolestaan, joten hän pyysi lupaa oppia latomaan sitä itse. Hän jatkoi tätä työtä, kunnes hänellä oli painettuna noin tuhat sivua esitteitä ja traktaatteja omalla kielellään.
GSAM 414.2Tämän uuden keinon avulla levittää totuutta kansansa keskuudessa hän lähti liikkeelle uudella rohkeudella ja piti kokouksia eri osavaltioissa. Siitä lähtien työ eteni varsin nopeasti skandinaavien keskuudessa.
GSAM 414Ensimmäinen vieraskielinen aikakauslehti
GSAM 414.3Työ tanskalais-norjalaisten keskuudessa oli saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että syntyi tarve kuukausilehdelle, josta kyseisen kansallisuuden edustajat voisivat saada opetusta ja rohkaisua omalla kielellään. Siksi 1. tammikuuta 1872 Review and Herald -toimistossa julkaistiin tanskankielinen kuukausilehti, 24-sivuinen aikakauslehti, jonka nimi oli Advent Tidende (Adventin uutiset). Seuraavana vuonna lehden sivumäärä kasvoi 32 sivuun. Se oli ensimmäinen seitsemännen päivän adventistien julkaisema vieraskielinen aikakauslehti.
GSAM 414.4Vuonna 1874 kiinnostus ruotsinkielisten uskovien keskuudessa oli niin suurta, että kyseisellä kielellä aloitettiin 16-sivuinen kuukausilehti nimeltä Svensk Härold.
GSAM 414.5Kun pastori Matteson aloitti lähetystyön skandinaavisten parissa (kesäkuussa 1877) kotimaassaan, Amerikasta lähetettiin kuukausittain 266 kappaletta Tidende-lehteä Tanskaan ja 60 kappaletta Norjaan. Näiden lehtien lukemisen ansiosta monet ihmiset Skandinaviassa noudattivat jo sapattia. Hänen vuoden mittaisen työnsä tuloksena Tanskassa syntyi uskovien ryhmiä useisiin eri paikkoihin.
GSAM 415Painotalo Norjassa
GSAM 415.1Tämän jälkeen pastori Matteson matkusti Norjaan, jossa hän perusti 7. kesäkuuta 1879 38-jäsenisen seurakunnan Christiana-kaupungissa tekemänsä työn tuloksena. Amerikkalainen pastori J. P. Jasperson liittyi hänen kanssaan sananpalvelustyöhön noin samoihin aikoihin. Samana vuonna Norjassa perustettiin myös kustantamoyhdistys, ja Christianasta ostettiin kiinteistö painotaloksi, jumalanpalvelusten pitopaikaksi ja asuintiloiksi hintaan 14 580 dollaria. Jonkin aikaa Christianan toimistosta julkaistiin viikoittain pieni painos sanomalehteä Tidernes Tegn.
GSAM 415.2Syksyn alussa vuonna 1880 pastori Matteson saapui Amerikkaan hankkimaan apua Skandinavian työn laajentamiseksi. Hän osallistui kyseisen vuoden yleiskokoukseen ja palasi Eurooppaan huhtikuussa 1881 suuresti rohkaistuneena. Pian hänen paluunsa jälkeen hankittiin sylinteripainokone, joka sijoitettiin Christiana-toimistoon.
GSAM 415Terveyslehdet tanskaksi ja ruotsiksi
GSAM 415.3He aloittivat heti tanskankielisen terveyslehden, nimeltään *Sundheds Bladet*, julkaisemisen. Vuonna 1883 hän julkaisi vastaavan lehden ruotsiksi sekä uskonnollisen lehden, nimeltään *Sanningens Härold*. Vuonna 1884 heillä oli toimistovarusteita, joiden arvo oli 2 563 dollaria. Tuona vuonna oli painettu ja jaettu yhteensä 115 000 lehteä, lisäksi useita tuhansia traktaatteja ja joitakin kirjoja.
GSAM 415Pastori Haskell Skandinaviassa
GSAM 415.4Työ Skandinavian maissa sai paljon apua pastori Haskellin vierailusta vuonna 1882, ja vuonna 1884 he saivat merkittävää tukea pastoreiden Geo. I. Butlerin, B. L. Whitneyn, A. B. Oyenin ja E. G. Olsenin työstä.
GSAM 416Rouva White auttoi Skandinaviaa suuresti
GSAM 416.1Vuonna 1885 rouva E. G. White ja hänen poikansa W. C. White tekivät vierailun Skandinaviaan, mikä oli mittaamattoman arvokasta kyseisen alueen työlle. Joillakin oli syntynyt käsitys, että köyhät eivät kyseisessä maassa pystyisi maksamaan kymmenyksiä ja että kirjojen myymiseen pyrkiminen olisi turhaa. Rouva Whiten antama todistus tuli juuri oikeaan aikaan, ja ihmiset ottivat sen hyvin vastaan, kuten seuraava vastaus osoitti: ”Teemme kaiken, mitä Herra on sanonut, ja olemme tottelevaisia.” Tämän vierailun aikana Skandinavian alueella tapahtui täydellinen muutos, joka johtui pääasiassa rouva Whiten väsymättömästä työstä.
GSAM 416Uusi toimistorakennus pystytettiin Norjaan
GSAM 416.2Vuonna 1886 pastorit O. A. Olsen ja N. Clausen vierailivat Skandinavian maissa, ja jälkimmäinen viipyi siellä melko pitkään. Vuonna 1885 Christianaan rakennettiin uusi toimistorakennus, ja 1. syyskuuta 1886 päättyneenä tilikautena toimisto sai pelkästään kirjojen ja traktaattien myynnistä 5 386,68 dollaria, kun taas aikakauslehtien tilausmaksuista saatu summa oli 3 146,03 dollaria.
GSAM 416Kaksikymmentäviisi seurakuntaa Skandinaviassa
GSAM 416.3Vuonna 1889 yleiskokoukselle toimitetussa raportissa todettiin, että Skandinavian alueella oli 25 seurakuntaa, joissa oli 926 jäsentä, jotka maksoivat kymmenykset yhteensä 2 548,75 dollaria; alueella oli myös kuusi pastoria, neljä saarnaluvan saanutta saarnaajaa ja 52 kirjaevankelistaa. Norjan ja Ruotsin kirjamyynti oli yhden vuosineljänneksen aikana 2 161,26 dollaria.
GSAM 416Koulu Christianassa
GSAM 416.4Tällä hetkellä Christianassa toimi koulu, jossa oli viisikymmentä oppilasta. Vuonna 1891 pastorit O. A. Olsen ja E. J. Waggoner johtivat Christianassa raamattukoulua, jossa oli sata oppilasta. Tässä oppilaitoksessa annettiin perusteellista opetusta kirjamyyntityöhön.
GSAM 417Neljäkymmentä seurakuntaa Skandinaviassa vuonna 1895
GSAM 417.1Kuusi vuotta myöhemmin, vuonna 1895, huomaamme pastori D. A. Robinsonin, joka oli tuolloin ulkomaanlähetystyön piirijohtaja, antaman raportin, joka osoittaa niin selvästi työn merkittävän kasvun tuona ajanjaksona, että siteeraamme sitä seuraavasti: ”Skandinaviassa on neljäkymmentä seurakuntaa ja 1 458 jäsentä. Vuoden kymmenykset olivat 5 585,55 dollaria. Vihittyjä pastoreita on viisitoista, saarnaluvan saaneita saarnaajia yksitoista, ja vuoden kirjamyynti on 40 000 dollaria. Tämä suuri summa johtuu pääasiassa kiertävien myyjien ponnisteluista, ja vieläpä maassa, jossa vuonna 1885 kirjakauppiaat ja jopa oman uskontomme pastorit väittivät, ettei kirjojen myyntiä kiertämällä voitaisi harjoittaa.
GSAM 417Kolme Skandinavian konferenssia
GSAM 417.2Skandinavian alueella on tällä hetkellä kolme konferenssia, joiden perustamispäivät ovat seuraavat: Tanska, 30. toukokuuta 1880; Ruotsi, 12. maaliskuuta 1882; Norja, 10. kesäkuuta 1887. Pastori Johannes Matteson, joka avasi Skandinavian lähetyskentän ja aloitti työn niin menestyksekkäästi sekä työskenteli niin innokkaasti ja uhrautuvasti kyseisen kansan hyvinvoinnin puolesta, sairastui kohtalokkaaseen keuhkotautiin ja kuoli El Montessa, Kaliforniassa, 30. maaliskuuta 1896, 61-vuotiaana.
GSAM 417BRITANNIAN LÄHETYSTYÖ
GSAM 417.3William Ings, kotoisin Hampshiresta, Englannista, mutta hengeltään ja koulutukseltaan amerikkalainen, sillä hän oli asunut Yhdysvalloissa poikavuosistaan lähtien, saapui Southamptonin kaupunkiin Baselista, Sveitsistä, 23. toukokuuta 1878. Tällä kertaa hänen vierailunsa oli lyhyt, kesti vain kaksi viikkoa, minkä jälkeen hän palasi mantereelle lyhyeksi ajaksi. Pian sen jälkeen hän kuitenkin matkusti jälleen Southamptoniin, jossa hän neljän kuukauden ajan teki ovelta ovelle -työtä jakamalla traktaatteja ja suorittamalla muita tilanteen mukaan ilmaantuvia lähetystyön tehtäviä. Hän ilmoitti, että kymmenen henkilöä noudatti sapattia. Samana vuonna 30. joulukuuta minä ja vaimoni saavuimme Southamptoniin, jossa yhdistimme voimamme pastori Ingsin kanssa järjestämällä talvella kokouksia Shirley Hallissa sekä omassa vuokra-asunnossamme. Kesällä 1879 pidimme telttakokouksia Southamptonissa. Tuolloin ja siinä paikassa neiti Maud Sisley (nykyisin rouva Boyd) liittyi työhön pitämällä raamatuntutkisteluja ja tekemällä ovelta ovelle -työtä. Tämän ponnistelun tuloksena useat omaksuivat totuuden. Seuraavana talvena pidimme kokouksia salissa Ravenswood Villassa, rakennuksessa, jossa asuimme ja jossa meillä oli varastomme.
GSAM 418Telttakokous Englannissa
GSAM 418.1Kesällä 1880 pastori Andrews, vaikka terveytensä oli heikko, saapui Sveitsistä avustamaan telttakokouksessa Romseyssä, jossa muutkin ihmiset omaksuivat sanoman.
GSAM 418.211. tammikuuta 1880 perustettiin traktaattiyhdistys. Jäsenet olivat tästä työstä hyvin kiinnostuneita, ja kirjallisuutta jaettiin runsaasti.
GSAM 418.38. helmikuuta 1880 pidettiin ensimmäinen kaste, jossa kastettiin kuusi ehdokasta. 2. heinäkuuta 1881 mennessä Southamptonissa oli kastettu 29 ehdokasta.
GSAM 418Työntekijöiden määrä kasvoi Englannissa
GSAM 418.4Syksyllä 1881 pidetyn yleiskokouksen äänestyksen seurauksena pastori A. A. John ja hänen vaimonsa, Geo. R. Drew sekä neiti Jennie Thayer lähtivät Englantiin ja liittyivät työhön kyseisellä lähetyskentällä. Vuoden 1882 aikana pastori Haskell vieraili Euroopan lähetyskentällä ja vietti useita päiviä Englannin lähetyskentän työntekijöiden seurassa, antaen arvokasta apua neuvojen ja ohjeiden muodossa.
GSAM 418.5Maaliskuussa 1882 alettiin painaa kaksisivuista brittiläistä liitettä Signs of the Times -lehteen, ja se liitettiin tuhanteen Signs-lehden kappaleeseen, jotka lähetettiin Amerikasta. Näitä käytettiin lähetystyössä Isossa-Britanniassa. Työstä laadittu raportti 1. lokakuuta 1883 osoittaa, että tuona päivänä sapattia noudattavia oli sata. Lähetyskentän perustamisesta lähtien maksetut kymmenykset olivat 2 078,71 dollaria.
GSAM 419Laivamissio
GSAM 419.1Laivayhtiön johdon suosiollisella luvalla pastori Ings sai lähettää ilmaiseksi paketteja, jotka sisälsivät traktaatteja ja lehtiä, kahdeksaankymmeneen tärkeimpään ”Peninsular and Oriental Steam Ship Company” -yhtiön satamaan Etelä-Afrikassa, Itä- ja Länsi-Intiassa, Keski-Amerikassa sekä Bay-saarilla. Juuri näiden lähetettyjen lukemistojen vaikutuksesta kiinnostus heräsi ensimmäisen kerran Demararan saarella. Saimme tämän tiedon saarelta lähetetyistä kirjeistä.
GSAM 419”History of the Sabbath” sijoitettu englantilaisiin kirjastoihin
GSAM 419.2Yksi kappale pastori Andrewsin teoksesta History of the Sabbath oli sijoitettu myös kuuteenkymmeneen julkiseen kirjastoon ja ilmaiseen lukusaliin koko Ison-Britannian alueella, ja siellä kirjat ovat yhä paikallaan kertomassa tarinaa niille, jotka ovat halukkaita lukemaan.
GSAM 419.3Vuonna 1884 pastori Butler vieraili Englannissa muiden tämän kentän työntekijöiden seurassa. Pastorit S. H. Lane ja Robert Andrews purjehtivat Bostonista liittyäkseen lähetystyöhön Isossa-Britanniassa 9. toukokuuta 1885. Rouva Whiten vierailu Englannissa oli voiman ja rohkaisun lähde työntekijöille. Rouva White ja hänen poikansa viettivät siellä muutaman viikon ennen paluutaan Amerikkaan Euroopan kentältä.
GSAM 419”Present Truth” aloitti toimintansa
GSAM 419.4Vuoden 1884 alkupuolella, pian pastori Butlerin saapumisen jälkeen Englantiin, päätettiin aloittaa Grimsbyssä M. C. Wilcoxin toimittama kahdeksansivuinen puolikuukausilehti nimeltä Present Truth. Samaa lehteä julkaistaan nykyään 16-sivuisena viikkolehtenä Lontoossa, Englannissa, ja sen viikoittainen painos on noin 18 000 kappaletta.
GSAM 420.1Vuonna 1889 pastori Holser raportoi, että Britannian lähetyskenttä koostui kahdeksasta seurakunnasta, joissa oli kaksisataa sapatinpitäjää, joista kuusikymmentäviisi oli Lontoossa. Edellisen vuoden kymmenykset olivat 1 244,58 dollaria. Vihittyjä pastoreita oli kaksi, saarnaluvan saaneita saarnaajia kaksi, laivamissionaareja kaksi ja raamatunopettajia seitsemän. Noin tuolloin pastorit Wm. Hutchinson ja Francis Hope liittyivät Englannin lähetyskenttään.
GSAM 420Pacific Press Lontoossa
GSAM 420.2Vuonna 1890 Pacific Press Publishing Company, jonka kotipaikka oli Oaklandissa Kaliforniassa, perusti sivukonttorin osoitteeseen 48 Paternoster Row, Lontoo, sekä painotalon osoitteeseen 451 Holloway Road, Lontoo, N. Konttorin ensimmäisen vuoden kirjamyynti tukkuhinnoin oli 9 556,89 dollaria.
GSAM 420.3Helmikuussa 1895 pastori Robinson antoi seuraavan raportin:
GSAM 420.3”Iso-Britanniassa on yksitoista seurakuntaa, 363 jäsentä, viisi pastoria ja yksi saarnaluvan saanut saarnaaja. Viime vuoden kymmenykset olivat 5 077,20 dollaria, eli keskimäärin 13,98 dollaria jäsentä kohti. Kustantamon kiinteistöt omistaa ja hallinnoi nykyään englantilainen yhtiö International Tract Society, Limited.”
GSAM 420.4Joulukuussa 1895 ulkomaanlähetystyön sihteeri ilmoitti Ison-Britannian jäsenmääräksi 560. Kymmenykset olivat kasvaneet vuoden aikana 1 000 dollaria. Tuolloin kahdeksan ryhmää kokoontui sapattina eri paikoissa Lontoossa.
GSAM 420.5Näin työ tällä lähetyskentällä eteni, toisinaan lähes huomaamattomasti. Siemenet eivät itä joissakin maaperissä yhtä nopeasti kuin toisissa. Niiden itäminen on hitaampaa, mutta kasvu varmempaa ja kestävämpää. Niin on myös tämän valtakunnan kolmannen sanoman totuuden laita. Sen siemen on kylvetty, juurtunut ja kasvanut hitaasti, kunnes se on nyt saavuttanut suhteellisen suuret mittasuhteet.
GSAM 421AUSTRALAASIAN LÄHETYSTYÖ
GSAM 421.110. toukokuuta 1885 pastorit S. N. Haskell, J. O. Corliss perheineen, M. C. Israel perheineen, Wm. E. Arnold ja Henry Scott purjehtivat San Franciscosta avaamaan lähetyskentän Australiassa. Yksitoista vuotta ennen tätä, vuonna 1874, Battle Creekissä pidetyssä kokouksessa rouva White sanoi, että monet kansat tulisivat vielä vastaanottamaan totuuden ja että hän oli nähnyt painokoneiden pyörivän sekä kirjojen ja lehtien painettavan eri maissa. Kun häntä pyydettiin täsmentämään, mistä maista oli kyse, vastaus oli, että Australia oli ainoa nimi, jonka hän muisti.
GSAM 421Bible Echo
GSAM 421.2Pastori Haskellin ja seurueen innokkaan ja menestyksekkään työn ansiosta sanoma levisi niin nopeasti, että sanomalehden painattaminen Australiassa katsottiin tarpeelliseksi. Niinpä julkaisemista varten tehtiin järjestelyjä, ja 1. tammikuuta 1886 Melbournessa ilmestyi 16-sivuinen kuukausilehti nimeltä Bible Echo and Signs of the Times. Ensimmäisestä numerosta painettiin 6 000 kappaletta, kun taas tavallisen numeron painos oli vain 3 000 kappaletta.
GSAM 421Ensimmäinen seurakunta perustettiin Australiassa
GSAM 421.3Sunnuntaina 10. huhtikuuta 1886 perustettiin Australian ensimmäinen seitsemännen päivän adventistien seurakunta. Paikalla oli 18 henkilöä, jotka olivat allekirjoittaneet liiton, ja seitsemän muuta haki jäsenyyttä kasteella. Nämä kastettiin seuraavana sapattina, ja useiden viikkojen ajan joka sapattina jäsenmäärä kasvoi, kunnes seurakunnan jäsenmäärä oli 55. Toukokuuhun 1886 mennessä rekisteröityneiden kokonaismäärä oli 90. Näiden lisäksi muissa paikoissa oli noin 35 henkilöä, jotka pitivät sapattia.
GSAM 421.4Painotalossa oli kaksi hyvää painokonetta ja yksi moottori, jotka kaikki oli maksettu ja jotka olivat seitsemännen päivän adventistien omistuksessa tuossa kaukaisessa maassa – noin seitsemäntuhatta mailia suuresta toimistostamme, joka sijaitsi Oaklandissa, Kaliforniassa.
GSAM 422.1Vuoden 1886 aikana sanoma levisi Uuteen-Seelantiin. Australian kentältä saadun raportin mukaan Uudessa-Seelannissa oli viisikymmentä sapatinpitäjää. Toimistossa kirjamyynnistä saadut tulot olivat 700 dollaria. Tämän lisäksi myyntikiertäjät olivat myyneet Uudessa-Seelannissa neljäsataa kappaletta teosta The Great Controversy ja Australiassa tuhat kappaletta teosta Thoughts on Daniel.
GSAM 422Australian toimistorakennus
GSAM 422.219. heinäkuuta 1889 laaditusta raportista saamme seuraavat tiedot: Melbournessa on valmistunut painotalon rakennus, jossa on kappeli jumalanpalveluksia varten.
GSAM 422Tasmania mukana
GSAM 422.3Sekä Australiassa että Uudessa-Seelannissa on perustettu konferenssi, ja pastorit Israel ja Steed ovat laajentaneet työtä Tasmaniaan. Siellä on jo perustettu kolme seurakuntaa, joiden jäsenmäärä on yhteensä 136. Näiden lisäksi alueella on hajallaan muita sapattipitäjiä, jotka eivät ole vielä järjestäytyneet.
GSAM 422.4Australian kentän vuoden kymmenykset olivat 9 371 dollaria. Kentällä oli viisitoista kirjamyyjää, joiden kirjamyynti oli yhteensä 19 500 dollaria.
GSAM 422.5Pastori Haskell vieraili jälleen Australiassa toisella maailmankiertueellaan, osallistui siellä elokuussa 1889 pidettyyn konferenssiin ja antoi monin tavoin tehokasta apua, jota tuoreesti perustettu seurakunta arvosti suuresti. Erilaiset työntekijät Amerikasta ovat ajoittain vierailleet Australiassa yhden suuren asian – Jumalan työn rakentamisen ja vahvistamisen – puolesta.
GSAM 422Rouva White Australiassa
GSAM 422.6Syksyllä 1891 rouva E. G. White, hänen poikansa W. C. White, pastori Geo. B. Starr ja muut lähtivät Kaliforniasta kohti Australiaa, jonne he saapuivat joulukuussa – keskikesällä tuolla mantereella. Rouva Whiten todistus auttoi suuresti saattamaan työn oikeaan suhteeseen Kolmannen enkelin sanoman henkeen ja sisältöön huolimatta ruumiillisesta heikkoudesta, josta hän kärsi yhdeksänvuotisen oleskelunsa aikana kyseisessä maassa. Heidän Australiassa oleskelunsa aikana pastori J. O. Corliss liittyi jälleen täällä tehtävään työhön, ja W. A. Colcord sekä muut astuivat kentälle saarnaajina, opettajina jne.
GSAM 423Pastori Olsen Australiassa
GSAM 423.1Toimiessaan yleiskokouksen puheenjohtajana pastori O. A. Olsen vieraili kaikissa johtavissa laitoksissamme maan joka kolkassa. Tämä vaati laajaa matkustamista – matkaa ympäri maailmaa. Hän teki tämän tutustuakseen paremmin niiden tarpeisiin ja eri lähetyskenttien tilanteeseen, jotta hän voisi olla valmis palvelemaan niitä puolueettomasti. Juuri tällä matkalla, vuonna 1893, hän vietti useita viikkoja Australiassa.
GSAM 423Australaasian unionikonferenssi
GSAM 423.2Tänä aikana perustettiin Australaasian unionikonferenssi, joka koostui Australian ja Uuden-Seelannin konferensseista sekä Australian lähetyskentistä. Tämä konferenssi kokoontuu kerran kahdessa vuodessa, ja sen toiminta noudattaa muiden maiden unionikonferenssien mallia. Vuoden 1893 aikana muutamat tällä alueella toimineet myyntiedustajat myivät 5 000 kappaletta teosta *Steps to Christ*, ja siitä painettiin toinen painos, jonka määrä oli sama. Kesällä 1894–95 he saivat neljän kuukauden aikana 4 000 tilausta tilauskirjoista.
GSAM 423Pastori Prescott Australiassa
GSAM 423.3Vuonna 1895 pastori W. W. Prescott, kirkkokunnan koulutussihteeri, vietti useita kuukausia tässä konferenssissa ja omisti paljon aikaa ja huomiota tälle työn osa-alueelle. Samalla hän järjesti koulutustilaisuuden, josta oli heille suurta hyötyä.
GSAM 424.1Pastori W. C. White esitti yleiskokoukselle raportin vuoden työstä, ja se kuuluu seuraavasti:
GSAM 424.1”Australian liittokonferenssi koostuu seitsemästätoista seurakunnasta, joissa on 1 074 jäsentä, jotka maksoivat edellisenä vuonna kymmenyksiä 9 810,10 dollaria. Tällä konferenssilla on kaksitoista vihittyä pastoria, kaksi saarnaluvan saanutta saarnaajaa, kolme raamatunopettajaa ja viisikymmentä kirjakauppiasta, jotka myivät vuoden aikana kirjoja 28 731,11 dollarin arvosta. Vuoden aikana Uuden Etelä-Walesin siirtokunta, jossa on kuusi seurakuntaa ja 321 jäsentä, erotettiin Australian konferenssista ja nimettiin Uuden Etelä-Walesin konferenssiksi.”
GSAM 424ETELÄ-AFRIKAN LÄHETYSTYÖ
GSAM 424.2Vuonna 1886 Battle Creekissä pidetyssä yleiskokouksessa käsiteltiin kysymystä lähetystyön aloittamisesta Etelä-Afrikassa. Kun hanke hyväksyttiin, alkukesällä 1887 ryhdyttiin perustamaan työtä tuohon kaukaiseen maahan, jossa muutamat, jotka olivat jo alkaneet noudattaa sapattia, pyysivät työntekijöitä.
GSAM 424Pastorit Boyd ja Robinson Etelä-Afrikassa
GSAM 424.3Tätä tarkoitusta varten pastori C. L. Boyd perheineen, pastori D. A. Robinson vaimoineen sekä muut työntekijät purjehtivat 11. toukokuuta New Yorkista kohti Afrikkaa Liverpoolin ja Lontoon kautta. Kolme vuotta myöhemmin yleiskokouksessa herra P. W. B. Wessels totesi, että kun nämä työntekijät saapuivat Afrikkaan, siellä oli noin neljäkymmentä henkilöä, jotka jo noudattivat neljännen käskyn mukaisia sapatteja aiheesta julkaistujen kirjoitusten lukemisen ja Raamatun tutkimisen seurauksena.
GSAM 424.4Pastorit Robinson ja Boyd aloittivat lähetystyön Kapkaupungissa, ja sieltä se laajeni koilliseen lähes kahdeksansataa mailia Kimberleyyn, timanttikaivosalueelle.
GSAM 424.5Vuoteen 1889 asti oli vain kaksi pappia, yksi saarnaluvan saanut saarnaaja, neljä seurakuntaa ja kahdeksankymmentä jäsentä; nämä maksoivat kymmenykset, joiden määrä oli 2 798,36 dollaria. Tänä vuonna amerikkalainen pastori Ira J. Hankins työskenteli Kapkaupungissa menestyksekkäästi, ja herra ja rouva Druillard saapuivat Nebraskasta liittymään työhön tässä paikassa ja jakamaan ne ponnistelut ja vaikeudet, jotka kohdistuvat niihin, jotka on kutsuttu raivaamaan työtä uudella alueella. Rouva Druillardin työ rajoittui pääasiassa kirjavarastoon, jossa tämän osaston toiminta jätettiin hänen hoidettavakseen; herra Druillard puolestaan oli mukana yleisessä lähetystyössä. Vuoden aikana hän myi tähän satamaan saapuneilla aluksilla kirjoja 750 dollarin arvosta.
GSAM 425Pastori Haskell Afrikassa
GSAM 425.1Juuri tämän vuoden elokuussa pastori Haskell saapui Kapkaupunkiin. Viisi kuukautta käytettiin hyödyllisesti vierailuihin ja työhön eri seurakuntien parissa Etelä-Afrikassa. Tämän vierailun ansiosta työ vahvistui ja kasvoi, ja hänen oma sydämensä rohkaistui, kun hän näki työnsä hedelmät. Kiinnostus koulutustyötä kohtaan heräsi siinä määrin, että kaksitoista opiskelijaa Afrikasta saapui Amerikkaan opiskelemaan kirkkokuntamme kouluissa.
GSAM 425.2Samaan aikaan myyntityö sai ansaitsemansa huomion. Kapkaupungissa järjestettiin tätä työtä varten koulutustilaisuus, jota johti herra E. M. Morrison ja joka antoi uutta elinvoimaa ja energiaa tälle tärkeälle osalle sanoman levittämistä. Heti tässä koulutustilaisuudessa annetun opetuksen jälkeen kolmetoista myyjää myi ja toimitti kuuden kuukauden aikana kirjoja yhteensä 5 621,28 dollarin arvosta. Tilauksia oli itse asiassa niin paljon, että ne ”hukuttivat” Lontoon toimiston täysin, sillä kirjoja ei ehditty valmistella tarpeeksi nopeasti kysyntää vastaamaan.
GSAM 425.3Vuonna 1892 pastori A. T. Robinson liittyi työhön Etelä-Afrikassa. Tuolloin työ oli kasvanut niin laajaksi, että vanhan varaston tilalle tarvittiin uusi. Siksi rakennettiin uusi rakennus, joka oli riittävän suuri tarjoamaan tilaa seurakunnan kokouksille.
GSAM 426Korkeakoulurakennus Afrikassa
GSAM 426.1Näin työ on edennyt askel askeleelta, kunnes Kapkaupungin esikaupunkialueella Claremontissa pystytettiin 35 000 dollaria maksanut korkeakoulurakennus. Ainoana apuna amerikkalaisilta veljiltä toivottiin, että he lähettäisivät joukon opettajia, joilla oli pätevyys opettaa korkeakoulukursseja, ja he itse kattaisivat kustannukset. Kun tämä pyyntö täytettiin, koulu avattiin 1. helmikuuta 1893.
GSAM 426Etelä-Afrikan konferenssi
GSAM 426.2Etelä-Afrikan konferenssi perustettiin vuonna 1892. Vuoden 1893 yleiskokouksessa se hyväksyttiin osaksi yleiskokousta. Siihen kuului tuolloin viisi seurakuntaa ja 138 jäsentä, jotka olivat edellisenä vuonna maksaneet kymmenykset yhteensä 34 077,32 dollaria. Tässä konferenssissa Etelä-Afrikan konferenssia edusti Peter Wessels, joka lahjoitti yleiskonferenssille anteliaasti 16 000 dollaria, mikä oli enemmän kuin yleiskonferenssi oli käyttänyt työn aloittamiseen Etelä-Afrikassa. Tämän lahjoituksen lisäksi hän ja yksi hänen veljistään lahjoittivat 40 000 dollaria ilmaisen terveysasematoiminnan aloittamiseksi Chicagon kaupungissa.
GSAM 426.3Vuoden 1895 yleiskokouksessa ulkomaanlähetystyön sihteeri sanoi Afrikan lähetyskentästä:
GSAM 426.3”Etelä-Afrikan konferenssi on ollut toiminnassa vasta kaksi vuotta, mutta tuona aikana yleiskonferenssi on lähettänyt kyseiselle alueelle kaksitoista työntekijää. Kaksi heistä on lähtenyt sisämaahan itsensä elättävinä lähetyssaarnaajina, kun taas muut ovat aloittaneet työn eri osastoissa. Kyseisellä konferenssilla on kukoistava koulu, orpokoti ja rakenteilla oleva parantola. Tilastojen mukaan sen jäsenmäärä on 184.”
GSAM 426Etelä-Afrikassa julkaistut lehdet
GSAM 426.4Uskonnonvapauksen aihe Etelä-Afrikassa on herättänyt kansamme viime kuukausina julkaisemaan kaksi lehteä, joista toinen on hollanninkielinen De Wachter ja toinen englanninkielinen The South African Sentinel and Gospel Echo. Jälkimmäisen levikki on 4 000 kappaletta.
GSAM 427Etelä-Afrikan unionikonferenssi
GSAM 427.1Tammikuussa 1903 perustettiin Etelä-Afrikan unionikonferenssi, joka koostui Kapin siirtokunnan ja Natal-Transvaalin konferensseista sekä unionikonferenssin alaisuudessa toimivista Basutolandin ja Matabelelandin lähetyskunnista. Konferenssissa on viisitoista järjestäytynyttä seurakuntaa, joissa on 595 jäsentä, yhdeksän järjestäytymätöntä ryhmää, joissa on yhdeksänkymmentä jäsentä, sekä kolmekymmentä erillistä sapatinpitäjää – yhteensä 715 henkilöä, jotka maksoivat kymmenykset yhteensä 7 850 dollaria. Työntekijöitä oli kolmekymmentäyhdeksän, joista kaksikymmentäyksi oli eri konferenssien palkkalistoilla.
GSAM 427POLYNESIAN TOIMINTA-ALUE
GSAM 427.2Vuonna 1876 pastori James White ja allekirjoittanut lähettivät Pitcairnin saarelle Signs of the Times -lehden niteen ja joitakin traktaatteja sekä niihin liitetyn kirjeen. Nämä asiakirjat lastattiin alukseen, joka purjehti Kap Hornin ympäri New Yorkiin. Meille vakuutettiin, että alus pysähtyisi Pitcairnissa ja että lähetys toimitettaisiin sinne. Emme tunteneet ketään saarella emmekä tienneet saaresta mitään muuta kuin sen maineen, jonka mukaan sen asukkaat olivat uskollisia ja Jumalalle kumartavia ihmisiä. Lehdet lähetettiin kokeilumielessä.
GSAM 427Vierailu Pitcairnissa
GSAM 427.3Emme kuulleet mitään saaren asukkaista tai lähettämästämme kirjallisuudesta, ennen kuin herra John I. Tay vieraili saarella vuonna 1886, kymmenen vuotta myöhemmin. Silloin saimme tietää, että *Signs*-lehden niteen ja traktaattien lukemisen seurauksena koko saari oli eräässä vaiheessa melkein päättänyt vaihtaa palvontapäivänsä viikon ensimmäisestä päivästä seitsemänteen päivään ja noudattaa Herran sapattia. Tätä he eivät kuitenkaan tehneet ennen herra Tayn vierailua. Hänellä oli jo pitkään ollut syvä tunne, että hänen tulisi vierailla saarella, mutta hän ei tuntenut saaren asukkaita henkilökohtaisesti eikä tiennyt heidän jo heränneestä kiinnostuksestaan totuuteen.
GSAM 428.1Palattuaan Amerikkaan hän vetosi erittäin kiihkeästi sen puolesta, että rakennettaisiin alus, jolla lähetyssaarnaajia voitaisiin kuljettaa saarelta saarelle Tyynellämerellä. Hän osallistui vuonna 1889 pidettyyn yleiskokoukseen tämän ajatuksen ollessa mielessään etusijalla, ja siellä hän puolusti Polynesian saarten asiaa. Konferenssi, joka näki hankkeen hyödyllisyyden, päätti kerätä lahjoituksilla 12 000 dollaria, joilla rakennettaisiin tai ostettaisiin alus Tyynenmeren saarilla tehtävää työtä varten.
GSAM 428Pitcairnin rakentaminen
GSAM 428.2Tämän päätöksen mukaisesti alus Pitcairn rakennettiin kesällä 1890 lähellä Beniciaa, noin kolmekymmentä mailia Oaklandista, Kaliforniasta, hintaan 12 035,22 dollaria. Tämä summa kerättiin kolmessa neljäsosassa vuotta, ja sen lahjoittivat sapattikoulut yksinomaan tätä tarkoitusta varten; koskaan ei ole annettu lahjaa iloisemmin ja innokkaammin. Alus vihittiin käyttöön Oaklandissa, Kaliforniassa, 25. syyskuuta 1890. Noin 1 500 ihmistä kokoontui alukselle ja laiturille todistamaan seremoniaa.
GSAM 428Pitcairnin ensimmäinen matka
GSAM 428.3Alus purjehti ensimmäiselle matkalleen San Franciscosta kaukaiseen työmaahansa 20. lokakuuta. Aluksella olivat lähetyssaarnaajina pastori E. H. Gates ja hänen vaimonsa, pastori A. J. Read ja hänen vaimonsa, John I. Tay ja hänen vaimonsa sekä kapteeni Marshin johtama lähetysmiehistö. Alus suuntasi ensin Pitcairnin saarelle, joka sijaitsee 4 000 mailia San Franciscosta etelään, jonne se saapui 25. marraskuuta. Kun alus lähti saarelta 17. joulukuuta, 82 aikuista oli kastettu ja heidät oli järjestetty seitsemännen päivän adventistikirkkoon. Alus suuntasi sitten kohti Society-, Hervey-, Samoa-, Friendly- ja Fidži-saariryhmiä, jättäen englanninkielisille ihmisille uskonnollisia kirjoja sekä terveys- ja raittiuslehtisiä. Kahdeksan kuukauden aikana, syyskuuhun 1891 asti, lähetyssaarnaajat myivät kirjoja 1 900 dollarin arvosta ja jakoivat lisäksi ilmaiseksi suuren määrän lukemista.
GSAM 429.1Lähetyssaarnaajat sijoitettiin seuraavasti: pastori Read Tahitille; pastori Gates jäi Pitcairniin saattamaan siellä jo aloitetun työn päätökseen; kun taas herra Tay päätti työskennellä Fidžin saarella. 14. huhtikuuta 1904 ilmestyneessä Review-lehdessä pastori Fulton sanoo Fidžin työstä: ”Tällä lähetyskentällä on nyt yli 150 sapattipitäjää.” Fidžiltä alus purjehti Aucklandiin, Uuteen-Seelantiin, tarvittavien korjausten ja parannusten tekemiseksi sekä kirjojen hankkimiseksi.
GSAM 429Lähetyssaarnaajien kuolema
GSAM 429.2Yhden vuoden, yhdentoista kuukauden ja kahdeksantoista päivän poissaolon jälkeen Pitcairn palasi San Franciscoon, jonne se saapui 9. lokakuuta 1892. Tänä aikana kapteeni Marsh oli kuollut ja haudattu Uudessa-Seelannissa. Herra Tay sairastui keuhkokuumeeseen, josta hän ei koskaan toipunut. Hänkin nukkui rauhallisesti pois ja haudattiin kaukaiseen Fidžiin; ja näin kaksi arvokasta elämää uhrattiin niin pian Polynesian lähetystyön hyväksi.
GSAM 429.3Tahitin saarella, Papaetessa, toimivat lähetyssaarnaajat saivat iloita siitä, että he näkivät lähes välittömästi työnsä hedelmät. He pystyivät lähettämään kotimaahan tuolloin ilahduttavan uutisen siitä, että neljäkymmentä henkilöä oli kääntynyt ja järjestäytynyt seitsemännen päivän adventistikirkoksi.
GSAM 429Pitcairnin toinen matka
GSAM 429.4Alus lähti San Franciscosta toiselle matkalleen 17. tammikuuta 1893 seuraavien lähetyssaarnaajien kanssa: B. J. Cady ja hänen vaimonsa, J. M. Cole ja hänen vaimonsa, E. C. Chapman ja hänen vaimonsa sekä lääkäri M. G. Kellogg. Neiti Hattie Andre Ohiosta seurasi heitä Pitcairnin saaren opettajana. Syksyllä 1893 herra Cady avasi koulun Raiatealla, Society-saariryhmässä, jossa oli 60 oppilasta. Ensimmäisen lukukauden päättyessä oppilasmäärä oli kasvanut sataan viiteen. Toisen lukukauden alkaessa oppilaita oli 120.
GSAM 430Pitcairnin kolmas matka
GSAM 430.1Aluksen kolmas matka tehtiin vuosina 1893–94. Tämän matkan lähetyssaarnaajina olivat G. O. Wellman ja hänen vaimonsa sekä Lillian White, kaikki Michiganista, jotka olivat matkalla Raiateaan, jossa heidän oli tarkoitus avustaa pastori Cadya tämän työssä. Herra Stringer ja hänen vaimonsa lähtivät matkalle omavaraisina lähetyssaarnaajina. He pysähtyivät Rurutussa. Raratongassa (jossa asukkaat pitivät lauantaita sunnuntaina) olivat asemapaikallaan tohtori Caldwell ja hänen vaimonsa, kun taas pastori Buckner ja hänen vaimonsa Kaliforniasta jäivät Pitcairniin. Hänen oleskelunsa aikana tämän kansan parissa otettiin käyttöön monia uusia elinkeinoja, jotka ovat monin tavoin osoittautuneet hyödyllisiksi asukkaille. Ensinnäkin rakennettiin tuulimylly saarella nykyisin viljeltävän maissin jauhamiseksi, ja samalla tuulivoimalla käytetään kevyitä koneita, mikä on johtanut muihin elinkeinoihin, joita saarelaiset eivät aiemmin tunteneet.
GSAM 430Pitcairnin neljäs matka
GSAM 430.215. joulukuuta 1895 ulkomaanlähetystyön sihteeri sanoi:—
GSAM 430.3”Pitcairn on nyt satamassa neljännen matkansa jälkeen.... Työ on aloitettu yhdeksässä eri saariryhmässä, ja niissä työskentelevät seuraavat työntekijät:—
GSAM 430.4”Pitcairn-saarella opettajat E. S. Butz ja hänen vaimonsa sekä Hattie Andre. Norfolk-saarella työskentelee joitakin Australiasta tulleita, omavaraisia lähetyssaarnaajia. Seurasaaret: pappi B. J. Cady; lääketieteelliset lähetyssaarnaajat herra ja rouva R. A. Prickett. Raratongalla lääketieteelliset lähetyssaarnaajat tohtori J. E. Caldwell ja hänen vaimonsa sekä neiti Lillian White ja neiti Maude Young; opettajat G. O. Wellman ja hänen vaimonsa sekä pastori J. D. Rice ja hänen vaimonsa. Fidžillä pastori J. M. Cole ja hänen vaimonsa. Ystävälliset saaret: pastori E. Hilliard ja hänen vaimonsa. Rurutu: herra ja rouva Stringer, omavaraiset lähetyssaarnaajat. Havaiji: pastori E. H. Gates ja hänen vaimonsa; opettajat: H. H. Brand ja hänen vaimonsa. Samoa: tohtori F. E. Braucht ja hänen vaimonsa. Pastori D. A. Owen sekä hänen poikansa ja tyttärensä, omavaraiset lähetyssaarnaajat.
GSAM 431.1”Pitcairn-alus on myynyt ja jakanut suuria määriä kirjallisuutta neljän matkansa aikana. Tämän seurauksena sapattia noudattavia on ilmaantunut moniin paikkoihin. Seurakuntia on perustettu Pitcairn-saarelle, Norfolkiin ja Tahitille.”
GSAM 431Pitcairn myyty
GSAM 431.2Koska Polynesian lähetyskentälle pääsemiseksi on nyt käytettävissä keinoja, joita ei ollut olemassa aluksen rakentamisen aikaan, alus on myyty ja työn jatkamiseen on otettu käyttöön muita keinoja. Pastori E. H. Gates toimii nyt Polynesian lähetyskentän johtajana ja raportoi edistymisestä eri ryhmissä.
GSAM 431LÄNSI-INTIAT
GSAM 431.3Talvella 1889 amerikkalainen Wm. Arnold aloitti kirjakauppiaan työn Länsi-Intiassa. Työtään tehdessään hän onnistui keräämään 1 200 henkilön nimet ja osoitteet, jotka lähetettiin International Tract Societylle käytettäväksi lähetystyössä. Kirjeenvaihdon ja näihin osoitteisiin lähetettyjen lukemistojen avulla herätettiin kiinnostus totuutta kohtaan, ja näin avattiin tie evankeliumin julistamiselle Sanan saarnaamisen kautta.
GSAM 431.4Vastauksena kutsuun pastoraaliseen työhön pastori D. A. Ball matkusti marraskuussa 1890 Barbadokseen ja muihin kohteisiin työskentelemään. Useat henkilöt ottivat totuuden vastaan hänen ponnistelujensa ansiosta. Vuonna 1892 kalifornialainen herra Patterson kierteli saaria myymässä menestyksekkäästi Bible Readings -kirjaa. Vuonna 1893 B. B. Newman matkusti Floridasta Jamaikalle ottamaan vastuun myyntikierroksista herra Arnoldin poissaolon aikana. Myös herrat Evans ja Hackett matkustivat samana vuonna Länsi-Intiaan osallistuakseen tähän työhön. Toukokuussa pastori Haysmer ja hänen vaimonsa saapuivat tälle alueelle työskentelemään tilaisuuksien mukaan. Pian tämän jälkeen herra Arnold palasi, tällä kertaa myymään terveyttä käsitteleviä kirjoja. Heinäkuuhun 1895 mennessä pelkästään Jamaikalla oli myyty tämänkaltaisia kirjoja 8 200 dollarin arvosta, kun taas uskonnollisten kirjojen myynti oli 7 654 dollaria, eli yhteensä 15 854 dollaria. Näin suuren määrän kirjallisuuden jakelu auttoi suuresti perustamaan Kingstoniin hyvin järjestäytyneen, 75-jäsenisen seurakunnan ja avaamaan mahdollisuuksia pastoraaliseen työhön saaren muilla alueilla.
GSAM 432Trinidad
GSAM 432.1Työ aloitettiin täällä samalla tavalla kuin Jamaikalla. Vuonna 1889 F. B. Grant ja hänen vaimonsa kutsuttiin vierailemaan saarella esittelemään kirkkokuntamme kirjallisuutta, ja kutsusta pastori Flowers ja hänen vaimonsa seurasivat heitä pian työskentelemään, kun tie avautui. He menestyivät hyvin, kunnes pastori Flowers sairastui kuumeeseen, joka johti hänen kuolemaansa 29. kesäkuuta 1894. Pastori E. W. Webster valittiin hänen seuraajakseen, ja hän purjehti New Yorkista elokuussa 1895.
GSAM 432.2Vuonna 1896 Länsi-Intiassa työskentelivät seuraavat työntekijät: Jamaikalla pastori A. J. Haysmer ja W. W. Eastman sekä joukko kirjaevankelistoja Bahaman saarilla. Pienillä Antilleilla olivat pastori E. Van Deusen ja hänen vaimonsa sekä raamatunopettajina C. F. Parmlee ja hänen vaimonsa ja kirjaevankelistoina herrat Bean ja Hackett. Trinidadissa olivat pastori E. W. Webster ja hänen vaimonsa sekä neiti Stella Colvin lääketieteellisenä lähetyssaarnaajana. Tulokset: 110 sapatinpitäjää Jamaikalla ja 50 sapatinpitäjää Trinidadissa, pääasiassa Couvassa; yksi seurakunta Barbadoksella ja yksi seurakuntayhteisö Antigualla, Pienillä Antilleilla.
GSAM 432KESKI-AMERIKKA
GSAM 432.3Pastori F. J. Hutchins ja hänen vaimonsa lähtivät Yhdysvalloista Bay-saarille 16. marraskuuta 1891. Tuolloin, pääasiassa Ruatanissa, oli noin kaksikymmentä henkilöä, jotka noudattivat neljännen käskyn mukaisia sapatteja kymmenen käskyn mukaisesti; heidän huomionsa oli kiinnittynyt tähän totuuteen ensin postitse lähetetyn lukemiston kautta. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1894, W. A. Miller ja hänen vaimonsa lähtivät Kaliforniasta Bonaccaan, jossa he liittyivät opetustyöhön opettajina koulussa, joka avattiin 4. heinäkuuta 1894 seitsemännen päivän adventistien rakentamassa koulurakennuksessa. Ensimmäisen lukukauden oppilasmäärä oli keskimäärin kolmekymmentäneljä. Vuonna 1895 koulu julistettiin omavaraiseksi, sillä oppilasmäärä oli noussut neljäänkymmeneenviiteen.
GSAM 433.1Vuonna 1895 pidetyssä yleiskokouksessa pastori Hutchins kertoi, että saarilla oli sata henkilöä, jotka noudattivat sanomaa, ja hän totesi myös, että saarille oli rakennettu kaksi seitsemännen päivän adventistien omistamaa seurakuntataloa. Koska maata oli niukasti ja se oli siksi viljelyyn erittäin arvokasta, toinen näistä seurakuntataloista rakennettiin veden päälle. Nämä kaksi rakennusta ja koulurakennus luovutettiin yleiskokouksen yhdistykselle. Konferenssin saarella sijaitsevan omaisuuden arvoksi arvioitiin 1 789,60 dollaria. Vuoteen 1895 mennessä myytyjen kirjojen arvo oli 2 243 dollaria.
GSAM 433Pieni alus Keski-Amerikkaan
GSAM 433.2Kun konferenssin huomio kiinnittyi siihen, kuinka kätevää ja hyödyllistä olisi, jos käytössä olisi pieni alus, jolla lähetyssaarnaajia voitaisiin kuljettaa saarelta toiselle, päätettiin, että tällainen alus rakennettaisiin työtä varten Bay-saarilla enintään 3 000 dollarin kustannuksilla.
GSAM 433.3Vuonna 1896 Keski-Amerikassa oli vain neljä työntekijää: pastori F. J. Hutchins vaimoineen sekä pastori J. A. Morrow vaimoineen Espanjan Hondurasissa. Brittiläisen Hondurasin pääkaupungissa Belizessä oli joukko uskovia, jotka pitivät seitsemättä päivää neljännen käskyn mukaisesti. Suurin osa työstä tällä alueella on tehty Karibianmeren saarilla. Siellä oli myyty kirjoja useiden tuhansien dollarien arvosta, ja kuusikymmentä henkilöä iloitsi Kolmannen enkelin sanoman totuudesta.
GSAM 434Pastori Hutchinsin kuolema
GSAM 434.1Noin kaksitoista vuotta pastori F. J. Hutchins työskenteli erittäin uskollisesti ja innokkaasti Keski-Amerikan alueella. Lopulta hänen voimansa ehtyivät, ja hän menehtyi sairauteen. Hän lepää nyt unessa odottaen Mestarin kutsua – kutsua, joka herättää uskolliset.
GSAM 434ETELÄ-AMERIKKA
GSAM 434.2Seitsemännen päivän adventistien näkemykset tuotiin ensimmäisen kerran Etelä-Amerikkaan painetun sanan välityksellä. Lokakuussa 1891 herrat Snyder, Stauffer ja Nowlin aloittivat työnsä kirjaevankelistoina Argentiinassa. Vuonna 1893 yleiskokouksen äänestyksen seurauksena saksalainen pastori F. H. Westphal Illinoisista liittyi työhön tällä lähetyskentällä, ja vuonna 1894 Frank Kelley Kaliforniasta lähti Kolumbian yhdysvaltoihin itsensä elättävänä lähetyssaarnaajana. Muutamaa kuukautta myöhemmin heidän jälkeensä saapui muita työntekijöitä, ja näin tämä uusi lähetyskenttä sai alkunsa. Vuonna 1896 tästä lähetyskentän työstä annettiin seuraava raportti: Chilessä on yksi pastori, pastori G. H. Baber, joka saapui 19. lokakuuta 1895, sekä kaksi kirjaevankelistaa, F. W. Richards ja F. H. Davis. Argentiinassa on myös kaksi saarnaajaa, F. H. Westphal ja Jean Vuilleumier, sekä kaksi kirjaevankelistaa, O. Oppegard ja C. A. Nowlin. Näiden lisäksi siellä on neljä raamatunopettajaa: Lucy Post, herra ja rouva Snyder sekä John McCarthy. Brasiliassa on kaksi pastoria, pastori W. H. Thurston ja H. F. Graf, sekä kolme kirjaevankelistaa, A. B. Stauffer, J. F. ja J. A. Berger. Brittiläisessä Guayanassa on kaksi pastoria, pastori W. G. Kneeland ja pastori P. Giddings, sekä kaksi lääketieteellistä lähetyssaarnaajaa, tohtori B. J. Fercoit ja hänen vaimonsa.
GSAM 435.1Vuonna 1896 Chilessä oli myyty kirjoja tuhannen dollarin arvosta, ja kolmekymmentä sapatin noudattajaa oli omaksunut sapatin ja siihen liittyvät totuudet lukemalla kirjaevankelistoilta ostettua kirjallisuutta. Brasiliassa ja Argentiinassa oli myyty kirjoja kymmenen tuhannen dollarin arvosta; ja mikä vielä parempaa, siellä oli sata sapatin noudattajaa. Yksi seurakunta ja viisi sapattikoulua oli perustettu. Argentiinassa oli kolme perustettua seurakuntaa, Buenos Airesissa, Crespossa ja San Cristobalissa. Brittiläisessä Guayanassa oli myös yksi perustettu seurakunta ja viisikymmentä sapatin noudattajaa, joten seitsemännen päivän adventisteja oli Etelä-Amerikassa yhteensä sataviisikymmentä.
GSAM 435SOUTHERN MISSIONARY SOCIETY
GSAM 435.2Tarkkaan ottaen tätä yhdistystä ei voida kutsua ulkomaiseksi, vaikka se tekeekin työtä ulkomaalaisten (afrikkalaisten) evankelioimiseksi kotimaassamme. Suuri kiitos jo saavutetuista tuloksista kuuluu pastori J. E. Whiten sinnikkäille ponnistuksille, jotka ovat tapahtuneet Jumalan siunauksen alla.
GSAM 435.3Talvella 1893, kun toimin Illinoisin konferenssin puheenjohtajana, pastori White tuli luokseni raskaasti huolissaan eteläisten osavaltioiden värillisistä ihmisistä. Koska hän vietti muutaman viikon Chicagossa, hän pyysi lupaa tehdä työtä kaupungissa asuvien värillisten ihmisten parissa. Pyyntö hyväksyttiin erittäin mieluusti, ja niin alkoi hänen työnsä tämän onnettoman kansan hyväksi.
GSAM 435Pastori Whiten lähetyshöyrylaiva
GSAM 435.4Siitä lähtien hän rukoili ja suunnitteli etelän lähetyskenttää varten. Kun hän tutki asiaa, hänen suunnitelmansa kypsyivät ja huipentuivat Morning Star -nimisen höyrylaivan rakentamiseen Michiganjärven läheisyydessä. Varustettuna tällä kelluvalla ”Bethelillä” hän matkusti Chicagoon, sieltä Illinois- ja Mississippi-jokia pitkin ja saapui Vicksburgiin, Mississippiin, 10. tammikuuta 1895. Täällä hän aloitti muutaman avustajansa kanssa työnsä neitseellisellä maaperällä.
GSAM 436Southern Missionary Societyn työ
GSAM 436.1Lainataan pastori Whiten yleiskokouksessa 9. huhtikuuta 1903 esittämää raporttia, jossa esitetään työn tulokset ja kuvataan etelän lähetystyön tilanne kyseisenä ajankohtana:—
GSAM 436.2”Yhdistyksemme on perustanut ja ylläpitää tällä hetkellä viittä koulua Mississippissä.... Nämä koulut sijaitsevat Vicksburgissa, Yazoo Cityssä, Columbusissa ja Jacksonissa.... Työntekijämme ovat myös jatkaneet työtään Nashvillessä, Memphisissä ja Edgefield Junctionissa Tennesseessä sekä Louisvillessä ja Bowling Greenissä Kentuckyssa.
GSAM 436Työntekijät etelässä
GSAM 436.3”Tällä hetkellä yhdistyksen eri osastoissa työskentelee kaksikymmentäseitsemän työntekijää. Eteläisen lähetysseuran työssä on koulutettu viisi vihittyä pappia.... Kolmetoista koulunopettajaa on eri tavoin valmennettu tehtäviinsä.... Yksi nuori mies opiskelee yhdistyksen tuella lääkäriksi Meharry Medical Collegessa Nashvillessä, ja toista tuetaan opinnoissaan samassa oppilaitoksessa.... On koulutettu joitakin hyviä raamatunopettajia. Jotkut opettajista ovat myös kehittymässä päteviksi työntekijöiksi tällä alalla.
GSAM 436Höyrylaiva ”Morning Star”
GSAM 436.4”Morning Star on henkilökohtaista omaisuuttani, ja se on rakennettu omilla rahoillani. Lisäksi tämän aluksen käyttökustannukset on maksettu kokonaan omista tuloistani. Haluan myös mainita, että aluksella syntyneet elinkustannukset olen aina maksanut itse. Usein miehistön vahvuus oli kymmenen–kahdeksantoista henkeä.... Edes seuran vuosien ajan palveluksessa olleiden työntekijöiden palkat eivät tulleet lahjoituksista, vaan omista tuloistani.
GSAM 437Mistä rahat etelän lähetystyöhön saatiin
GSAM 437.1”Voidaan kysyä: ’Mistä saitte tämän rahan?’ Herra antoi sen meille. Julkaistiin muutamia pieniä kirjoja. Ensimmäisenä ilmestyi Gospel Primer, joka oli alun perin tarkoitettu värillisten ihmisten opettamiseen. Sen myynnin odotettiin nousevan muutamaan tuhanteen kappaleeseen, mutta hämmästykseksemme se on saavuttanut lähes miljoonan kappaleen myynnin.
GSAM 437.2”Äiti [rouva E. G. White] auttoi meitä kirjan *Christ our Saviour* kanssa, jota myytiin kolmesataa-neljäsataa tuhatta kappaletta. Kirjasta *Best Stories* on myyty kaksisataa-kolmesataa tuhatta kappaletta. Arvioiden mukaan kirjaa *Coming King* on levitetty niin paljon, että siitä saisi neljän mailin korkuisen pylvään. Näiden kirjojen rojalteilla, monien muiden hankkeiden ja toimintalinjojen ylläpitämisen lisäksi, rakensimme *Morning Star* -aluksen.”
GSAM 437MONISSA MAISSA
GSAM 437Meksiko
GSAM 437.3Työmme tässä maassa alkoi vuonna 1894, kun perustettiin lääketieteellinen lähetysasema Guadalajaraan. Vuonna 1896 työntekijöiden kokoonpano oli seuraava: pastori D. T. Jones ja hänen vaimonsa, jotka vastasivat lähetysasemasta. Opettajina toimivat Ora A. Osborne, rouva A. Cooper, Kate Ross ja paikallinen avustaja. Lääketieteellisiä lähetyssaarnaajia olivat tohtori J. A. Neal, A. Cooper, rouva A. J. Rice, rouva Bartlett ja rouva Rachel Flowers. Lähetysasemalla kävi päivittäin neljäkymmentä potilasta, ja lähetysaseman koulua kävi neljäkymmentä oppilasta. Tuolloin oli rakenteilla uusi parantola, jonka kustannukset olivat 12 000 dollaria.
GSAM 437Keski-Afrikka
GSAM 437.4Vuonna 1893 Kolmannen enkelin sanoman työ oli edennyt niin pitkälle, että yleiskokouksen komitea katsoi perustelluksi suositella lähetyskentän perustamista Keski-Afrikkaan. Siksi päätettiin, että ”Matabelelandiin avataan lähetyskenttä niin pian kuin mahdollista”. Tämän päätöksen mukaisesti seitsemännen päivän adventistien ryhmä saapui vuonna 1894 kyseiseen maahan ja valitsi 12 000 eekkerin maatilan. Vuoden 1895 konferenssissa pastori C. B. Tripp ja hänen vaimonsa, W. H. Anderson ja hänen vaimonsa sekä tohtori A. S. Carmichael valittiin lähetyssaarnaajiksi tälle kaukaiselle lähetyskentälle. He aloittivat välittömästi valmistautumisen pitkää matkaa varten ja saapuivat suotuisan merimatkan jälkeen määränpäähänsä 26. heinäkuuta 1895.
GSAM 438Kultarannikko
GSAM 438.1Jo useiden vuosien ajan seitsemännen päivän adventistit olivat saaneet Makedonian avunhuudon Afrikan länsirannikolta. Adventistijulkaisujen lukeminen oli herättänyt kiinnostusta totuutta kohtaan, mutta apua lähetettiin vasta noin vuonna 1894. Silloin yleiskokouskomitea kutsui pastori Sanfordin ja herra Rudolphin ottamaan hoitaakseen työn, jota oli odotettu niin kauan. He astuivat kentälle innokkaasti ja rohkeasti. Pian sen jälkeen pastori Sanford sairastui kuitenkin kuumeeseen, joka oli siellä niin yleistä, että maata kutsutaan ”valkoisen miehen haudaksi”. Hän sai kolme kuumeiskua, ja sitten hän joutui palaamaan Amerikkaan pysyäkseen hengissä. Länsirannikolle lähetettiin muita, joiden joukossa olivat pastori D. U. Hale, Geo. F. Kerr vaimoineen sekä G. P. Riggs. Viimeksi mainittu oli kuitenkin sairauden niin heikentämä, että hänen eloonjäämisestään ei ollut toivoa, ja hän pakeni Englantiin toivoen ilmastonmuutoksen auttavan häntä; tässä asiassa hän ja hänen ystävänsä joutuivat pettymään, sillä hänen tilansa heikkeni vähitellen, ja lopulta hän kuoli ja haudattiin sinne. Hänkin odottaa Elämänantajan tuloa.
GSAM 438Intia
GSAM 438.212. tammikuuta 1890 pastori Haskell purjehti Port Durbanista, Afrikan kaakkoisrannikolta, kohti Kalkuttaa, Intiaa, Kiinaa ja Japania. Ennen tätä päivämäärää hänen sihteerinsä Percy T. Magan oli liittynyt hänen seuraansa. Tämän Intian-matkan tarkoituksena oli ”tutkia maaperää” ja hankkia tietoa, jonka avulla he voisivat antaa neuvoja ja ohjeita, kun seitsemännen päivän adventistien aktiivinen lähetystyö kyseisellä alueella alkaisi. Ajatuksenaan perustaa lähetyskeskus Intiaan yleiskokous suositteli vuonna 1893, että Wm. Lenker matkustaisi maahan kirjakauppiaana. Tämän suosituksen mukaisesti hän matkusti Intiaan ja esitteli siellä seitsemännen päivän adventistien kirjallisuutta. Myöhemmin herra Lenker kertoi, että hän ja neljä muuta henkilöä olivat vuoteen 1896 mennessä kiertäneet eri puolilla Intiaa ja myyneet julkaisuja 10 000 dollarin arvosta. Osoittaakseen myytyjen kirjojen herättämän kiinnostuksen hän kertoi lisäksi, että kun hän teki myyntikierrosta Madrasin läheisyydessä Intian länsirannikolla, ”eräs paikallinen saarnaaja käveli 60 mailia ostaakseen kappaleen teoksesta Thoughts on Daniel and the Revelation.”
GSAM 439Georgia Burrus Intiassa
GSAM 439.1Vuonna 1895 neiti Georgia Burrus lähti Kaliforniasta Intiaan. Saapuessaan sinne hän aloitti heti bengalin kielen opiskelun ja ryhtyi pian lähetystyöhön. Vuoteen 1896 mennessä useat henkilöt olivat alkaneet viettää Herran sapattia yhteydenpidon kautta työntekijöidemme kanssa.
GSAM 439.2Vuonna 1896 kentällä työskentelivät pastori D. A. Robinson ja hänen vaimonsa. Neiti May Taylor ja neiti Georgia Burrus olivat raamatunopettajia. Herrat Lenker ja Masters toimivat kirjaevankelistoina. Lähetyskodiksi oli hankittu sopiva rakennus, ja kotimaahan oli lähetetty pyyntöjä lääkäreistä, sairaanhoitajista ja lisäavusta, jotta kiireellisiin tarpeisiin voitaisiin vastata. Tähän pyyntöön vastasi pastori Brown yhdessä muiden kanssa. Sekä hän että pastori D. A. Robinson kuolivat Karmatarissa, Bengalissa, Intiassa, joulukuun lopussa vuonna 1899.
GSAM 439Havaiji, Sandwich-saaret
GSAM 439.3Vuonna 1884 herra La Rue ja Henry Scott lähtivät omalla kustannuksellaan lähetyssaarnaajiksi Havaijille. He aloittivat työnsä tekemällä henkilökohtaista lähetystyötä ja myymällä kirjoja. Tämä herätti saarella niin suurta kiinnostusta, että yleiskokous päätti marraskuussa 1885, että pastori Wm. Healy lähtisi seuraavalla kaudella Havaijille työskentelemään ja että Kalifornian konferenssia pyydettäisiin lainaamaan teltta tätä tarkoitusta varten. Näin varustautuneina pastori Healy ja jo saarella olleet järjestivät telttakokouksen kesällä 1886. Tämän ponnistuksen tuloksena useat henkilöt ottivat sanoman vastaan. La Rue pysyi Honolulussa vuoteen 1889 asti, jolloin hän purjehti Hongkongiin, Kiinaan.
GSAM 440Työ kiinalaisten parissa Havaijilla
GSAM 440.1Saarella tehtiin kuitenkin vain vähän pastoraalista työtä, kunnes yleiskokous kokoontui maaliskuussa 1895, jolloin päätettiin, että ”pastori Gates ja hänen vaimonsa sekä herra ja rouva Brand kiinalaisten opettajina lähtevät Honoluluun harjoittamaan lähetystyötä”. Opetustyö alkoi välittömästi, ja pastori Gates, vaikka hänen terveytensä oli heikko, teki parhaansa työn edistämiseksi. Lääkäri ja sairaanhoitajat seurasivat pian lähetyssaarnaajien perässä, ja työ sanoman tällä alalla oli päässyt hyvin käyntiin.
GSAM 440Lähetystyön yhteenveto, 1.1.1903
GSAM 440.2Ulkomaanlähetystyön sihteerin 31. joulukuuta 1902 antama raportti esittelee sanoman työtä Yhdysvaltojen ulkopuolella seuraavasti:—
GSAM 440.3Australian unionikonferenssi, joka koostuu Victorian, Uuden Etelä-Walesin, Uuden-Seelannin, Queenslandin, Etelä-Australian, Tasmanian ja Länsi-Australian konferensseista.
GSAM 440.4Euroopan yleiskonferenssi, joka koostuu Saksan liittokonferenssista, Länsi-Saksasta, Itä-Saksasta, Etelä-Saksasta, Hollannista ja Flanderin Belgiasta, Itävalta-Unkarista ja Balkanin maista sekä saksankielisestä Sveitsistä, Etelä-Venäjästä, Pohjois-Venäjästä ja Keski-Venäjästä.
GSAM 440.5Skandinavian unionikonferenssi, johon kuuluvat Tanska, Norja, Ruotsi, Suomi ja Islanti.
GSAM 441.1Britannian unionikonferenssi, joka kattaa Pohjois-Englannin, Etelä-Englannin, Irlannin, Skotlannin ja Walesin.
GSAM 441.2Ranskalais-latinalainen unionikonferenssi, johon kuuluvat ranskankielinen Sveitsi, Ranska ja Italia.
GSAM 441.3Itäinen lähetyskunta, johon kuuluvat Egypti, Syyria ja Turkki.
GSAM 441.4Etelä-Afrikan unionikonferenssi, johon kuuluvat Kapin siirtomaa, Natal-Transvaal, Basutoland ja Matabeleland.
GSAM 441.5Muut: Bermuda, Brasilia, Brittiläinen ja Hollantilainen Guayana, Keski-Amerikka (etelä), Kiina, Fidži, Intia, Jamaika, Japani, Pienet Antillit, Meksiko, Nyassaland, Pitcairn, Puerto Rico, River Plate, Raratonga, Samoa, Seurasaaret, Sumatra, Tonga, Trinidad, Länsirannikko (Etelä-Amerikka) ja Länsirannikko (Afrikka).
GSAM 441.6Näillä eri aloilla toimivien työntekijöiden määrä, mukaan lukien pastorit, saarnaluvan saaneet, raamatunopettajat, kirjakauppiaat ja kirjamyyjät, on 754.
GSAM 441Perustetut strategiset tukikohdat
GSAM 441.7Näiden lyhyiden selvitysten perusteella lähetystyöstämme voimme sanoa, kuten ulkomaanlähetystyön sihteeri totesi vuonna 1896:
GSAM 441.7”Kun sanoma on nyt vakiinnuttanut asemansa näillä strategisilla paikoilla lähes joka puolella maailmaa, Jumala voi äärettömällä voimallaan saada aikaan suuren ja voimakkaan työn hyvin lyhyessä ajassa. Hän vie työnsä nopeasti päätökseen vanhurskaudessa.”
Alaviitteet
- Roomalaiskirje 15:21. ↩