Luku 3 — Luvatun Siemenen tulo
GSAM 57.1”Kun ajan täyteys oli tullut, Jumala lähetti Poikansa, … joka tehtiin lain alaiseksi, lunastamaan ne, jotka olivat lain alaisia, jotta me saisimme poikien aseman.”1
GSAM 57.2”Nyt sille, jolla on valta vahvistaa teitä minun evankeliumini ja Jeesuksen Kristuksen saarnan mukaan, sen salaisuuden ilmoituksen mukaan, joka oli salassa maailman alusta asti, mutta joka nyt on tullut ilmi, ja profeettojen kirjoitusten kautta, iankaikkisen Jumalan käskyn mukaan, joka on ilmoitettu kaikille kansoille uskon kuuliaisuuden vuoksi: ainoalle viisaalle Jumalalle olkoon kunnia Jeesuksen Kristuksen kautta ikuisesti.”2
GSAM 57.3”Ilmoituksen kautta hän teki minulle salaisuuden tiettäväksi; kuten olen aiemmin kirjoittanut lyhyesti, … jota muina aikoina ei ole ilmoitettu ihmislapsille, mutta joka nyt on ilmoitettu hänen pyhille apostoleilleen ja profeetoilleen Hengen kautta… Minulle, joka olen kaikista pyhistä vähäisintäkin vähäisempi, on annettu tämä armo, että saarnaisin pakanakansojen keskuudessa Kristuksen tutkimattomia rikkauksia ja tekisin kaikille selväksi, mikä on salaisuuden yhteys, joka maailman alusta asti on ollut kätkettynä Jumalassa, joka on luonut kaiken Jeesuksen Kristuksen kautta.”3
GSAM 57.4On sanottu, että Vanhan testamentin sisällä evankeliumi on kätkettynä; Uudessa testamentissa se on paljastettu. Kuten eräs toinen on ilmaissut: ”Luopuessaan Jumalasta juutalaiset suureksi osaksi kadottivat muististaan uskonnollisten menojen merkityksen. Nämä menot olivat Kristuksen itsensä säätämät. Joka kohdassa ne kuvasivat Häntä, ja ne olivat olleet täynnä elämää ja hengellistä kauneutta. Mutta juutalaiset hävittivät näistä uskonnollisista menoista hengellisen elämän ja pitivät kiinni kuolleista muodoista. He luottivat itse uhreihin ja menoihin sen sijaan, että olisivat luottaneet Häneen, johon ne viitta- sivat.
GSAM 58Maallisen hallinnon odottaminen
GSAM 58.1”Vaikka juutalaiset toivoivat Messiaan tulevan, heillä ei ollut oikeaa käsitystä hänen tehtävästään. He eivät etsineet lunastusta synneistään vaan vapautusta Rooman vallasta. He odottivat Messiaan tulevan voittajana kukistamaan sortajan vallan ja antamaan Israelille maailman herruuden. Tämä valmisti tietä sille, että he hylkäsivät Vapahtajan.
GSAM 58.2”Kansa, joka eli pimeydessä ja sorron alla, sekä vallanhimoiset hallitsijat kaipasivat sellaisen tulemista, joka kukistaisi heidän vihollisensa ja palauttaisi valtakunnan Israelille. He olivat tutkineet profetioita, mutta ilman hengellistä ymmärrystä. Näin he jättivät huomiotta ne pyhät kirjoitukset, jotka viittaavat Kristuksen ensimmäisen tulemisen nöyryytykseen, ja tulkitsivat väärin ne, jotka puhuvat hänen toisen tulemisensa kunniasta. Ylpeys sumensi heidän näkemyksensä; he tulkitsivat profetioita omien itsekkäiden toiveidensa mukaisesti.
GSAM 58.3”Juutalainen kansa oli odottanut Vapahtajan tuloa yli tuhat vuotta. He olivat ripustaneet suurimmat toiveensa tähän tapahtumaan. Lauluissa ja profetioissa, temppelirituaaleissa ja kotirukouksissa he olivat kunnioittaneet hänen nimeään. Ja silti hänen tullessaan he eivät tunnistaneet häntä. Taivaan Rakastettu oli heille ’kuin juuri kuivasta maasta’; hänellä ei ollut ’muotoa eikä kauneutta’; eivätkä he nähneet hänessä mitään kauneutta, jonka vuoksi olisivat häntä halunneet. ’Hän tuli omiensa luo, mutta omat eivät häntä ottaneet vastaan.’”4
GSAM 58Daavidin suvusta
GSAM 58.4Kun Danielin ennustama aika lähestyi, jolloin ”Messias, Prinssi” – Voideltu – oli määrä ilmestyä, juutalainen kansa olisi voinut päätellä, ja epäilemättä tekikin niin, seuraavasti: Lihallisesti Messias on peräisin Daavidin suvusta ja sukukunnasta, joten hänen syntymänsä on tapahduttava tuossa suvussa; ja juutalaisen lain ja tapojen määräysten mukaan hänet on voideltava julkiseen virkaan kolmenkymmenen vuoden iässä; ja jos hänen on määrä ilmestyä voideltuna tuossa iässä, hänen syntymänsä on tapahduttava kolmekymmentä vuotta ennen niiden kuudenkymmenenyhdeksän vuosiviikon päättymistä, jotka ulottuvat Messiaan tulemiseen asti.
GSAM 59Simeonin ja Annan ennustukset
GSAM 59.1Noin tuohon aikaan koko Israel oli odotuksen vallassa. Raamatun innokkaat ja omistautuneet tutkijat odottivat sen syntymää, joka tulisi olemaan heidän hallitsijansa ja johtajansa. Vanhalle ja hurskaalle Simeonille paljastettiin ”Pyhän Hengen kautta, ettei hän näkisi kuolemaa, ennen kuin hän olisi nähnyt Herran Kristuksen”.5
GSAM 59.2Kun vastasyntynyt Vapahtaja tuotiin temppeliin, Simeon tiesi, että tämä lapsi oli se, josta oli puhuttu – Kristus. ”Sitten hän otti lapsen syliinsä, kiitti Jumalaa ja sanoi: ’Herra, nyt annat palvelijasi lähteä rauhassa, niin kuin olet luvannut; sillä silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet valmistanut kaikkien kansojen edessä: valon, joka valaisee pakanat, ja sinun kansasi Israelin kunnian...’
GSAM 59.3”Ja Simeon siunasi heidät [Joosefin ja Marian] ja sanoi hänen äidilleen Marialle: Katso, tämä lapsi on asetettu monien kaatumiseksi ja nousemiseksi Israelissa; ja merkiksi, jota vastaan puhutaan (kyllä, miekka lävistää myös sinun sielusi), jotta monien sydänten ajatukset tulisivat ilmi.
GSAM 59.4”Ja siellä oli eräs profeetta Anna, Fanuelin tytär, Aserin heimosta... Ja hän tuli juuri sillä hetkellä ja kiitti myös Herraa ja puhui hänestä kaikille niille, jotka odottivat lunastusta Jerusalemissa.”6
GSAM 59Enkelit vierailevat paimenien luona
GSAM 59.5Ennen tätä enkelit olivat julistaneet Vapahtajan syntymän ilosanoman paimenille Betlehemin tasangoilla. Enkelit lauloivat paimenille, jotka kuuntelivat tarkkaavaisesti, näitä kauniita säkeitä:—
GSAM 60Viisaat miehet vierailevat Betlehemissä
GSAM 60.2Sitten saapuivat idän viisaat miehet, jotka olivat nähneet ”tähden nousevan”, kuten Bileam oli ennustanut. Tähden johdatusta seuraten he saapuivat Jerusalemiin, jossa heidän oli kyseltävä vastasyntyneestä kuninkaasta. Saatuaan tietää, että Betlehem oli Odotetun syntymäpaikka, he jatkoivat matkaansa; jälleen ilmestyneen tähden johdatuksella heidät johdatettiin siihen vaatimattomaan paikkaan, jossa Vapahtaja makasi. Siellä he kumarsivat pyhää Lasta, antoivat hänelle lahjoiksi kultaa, suitsuketta ja mirhaa ja lähtivät sitten pitkälle kotimatkalleen.
GSAM 60Vapahtaja kaksitoistavuotiaana
GSAM 60.3Lapsuudesta kaksitoistavuotiaaksi asti Vapahtajasta Kristuksesta on kirjattu vain vähän, paitsi että hän kasvoi viisaudessa ja pituudessa sekä oli kuuliainen vanhemmilleen. Mutta kaksitoistavuotiaana, kun hän oli seurannut Joosefia ja Mariaa Jerusalemiin osallistuakseen vuotuiseen juhlaan, hän hämmästytti siellä pappeja kysymyksissään osoittamallaan tietämyksellä ja antamillaan vastauksilla heidän monimutkaisiin ongelmiinsa. Tästä ajasta lähtien, kunnes hän aloitti julkisen toimintansa, hän kunnioitti vaatimattoman puusepän ammattia työskennellessään Joosefin, Marian aviomiehen, kanssa.
GSAM 60Johannes Kastajan tehtävä
GSAM 60.4Kuuden kuukauden ajan ennen Kristuksen julkista toimintaa Kristuksen tehtävää julisti Johannes Kastaja. Ihmiset tulivat suurina joukoina kuuntelemaan Johannesta ja ottamaan häneltä kasteen. Kun he ”odottivat [Messiaan tuloa] ja kaikki miettivät [”pohtivat tai keskustelivat”, marginaali] sydämessään Johannesta, oliko hän Kristus vai ei; Johannes vastasi ja sanoi heille kaikille: ’Minä kyllä kastan teidät vedellä; mutta minua mahtavampi on tulossa, jonka kengännauhoja en ole kelvollinen avaamaan: hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella; jolla on viskin kädessään, ja hän puhdistaa täysin puimatantereensa ja kerää vehnän varastoonsa; mutta akanat hän polttaa sammumattomalla tulella.’”7
GSAM 61Jeesus kastettu
GSAM 61.1Kun Johannes suoritti kasterituaalia, hän näki Jeesuksen tulevan luokseen kastettavaksi ja sanoi: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin... Ja Johannes todisti sanoen: ’Minä näin Hengen laskeutuvan taivaasta kuin kyyhkysen, ja se jäi hänen päälleen. Enkä minä tuntenut häntä; mutta se, joka lähetti minut kastamaan vedellä, hän sanoi minulle: ’Se, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, se on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä.’ Ja minä näin ja todistin, että tämä on Jumalan Poika.”8
GSAM 61Ääni taivaasta
GSAM 61.2Kristuksen messiasasemaa todisti paitsi Pyhän Hengen näkyvä laskeutuminen kyyhkysen kaltaisessa ruumiillisessa muodossa, myös ääni taivaasta. Matteuksen evankeliumissa lukee: ”Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä; ja katso, taivaat avautuivat hänelle, ja hän näki Jumalan Hengen laskeutuvan kuin kyyhkysen ja lepäävän hänen päällään; ja katso, ääni taivaasta sanoi: ’Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.’”9
GSAM 61.3Vaikka ”Johannes ei tehnyt ihmeitä”, kansa, nähdessään sen mahtavan voiman, joka seurasi Kristuksen palvelutyötä, joutui sanomaan: ”Kaikki, mitä Johannes puhui tästä miehestä, oli totta.”10
GSAM 61Kristus voideltu lain mukaan
GSAM 61.4Luukkaan kertomuksen yhteydessä kasteesta ja samasta Pyhän Hengen voitelusta kyyhkysen muodossa luemme: ”Jeesus oli tuolloin noin kolmekymmentä vuotta vanha.”11
GSAM 62.1Herramme neljänkymmenen päivän pitkän paaston ja kastettaan välittömästi seuranneiden paholaisen ankarien kiusauksien jälkeen erämaassa hän ”tuli Nasaretiin, jossa hän oli kasvanut; ja kuten hänellä oli tapana, hän meni sapattina synagoogaan ja nousi lukemaan... Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille... Ja hän alkoi sanoa heille: ’Tänään on tämä Raamatun kohta täyttynyt teidän kuullen.’”12
GSAM 62Aika on täyttynyt
GSAM 62.2Markus, joka kertoo samasta tapahtumasta, sanoo: ”Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on lähellä: tehkää parannus ja uskokaa evankeliumiin.”13 Aika, jolle Voidellun ilmestyminen oli ennustettu, oli tullut. Pyhän Hengen voitelu oli tapahtunut hänen kasteessaan, ja hän oli nyt aloittamassa palvelutehtäväänsä juuri siinä ajassa ja sillä tavalla, jonka muinaiset pyhät profeetat olivat ennustaneet.
GSAM 62Näkyvä todiste Kristuksen messiasuudesta
GSAM 62.3Kristuksen palvelutyöhön liittyi jatkuva ihmeiden tekeminen, jotka olivat kansalle – vaikka he eivät täysin ymmärtäneetkään hänen vertauksiaan ja sanojaan – näkyvä todiste siitä, että hän oli Immanuel eli että ”Jumala oli hänen kanssaan”.14 Näissä ihmeissä Kristus antoi maailmalle paitsi todisteen Jumalan voimasta itsessään, myös käytännön osoituksen Jumalan luonteesta ja hänen rakastavasta laupeudestaan. Kun Filippus, oltuaan kolme vuotta jatkuvassa yhteydessä Kristukseen ja todistettuaan hänen mahtavia ihmeitään, sanoi: ”Herra, näytä meille Isä, niin se riittää meille”, Jeesus sanoi hänelle: ”Olenko ollut niin kauan teidän kanssanne, etkä sinä vieläkään tunne minua, Filippus? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; ja miten sitten sanot: ’Näytä meille Isä’? … Usko minua, että minä olen Isässä ja Isä minussa; tai muuten usko minua näiden tekojen tähden.”15
GSAM 63Johannes hämmentynyt
GSAM 63.1Vaikka Johannes oli Kristuksen kasteella todistanut Pyhän Hengen näkyvän laskeutumisen ja kuullut taivaasta äänen, joka julisti Jeesuksen Jumalan Pojaksi, ja vaikka hän oli itse julistanut Jeesuksen olevan ”Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin”, tapahtumat kehittyivät niin eri tavalla kuin hän oli odottanut, että hän oli synkässä vankilassaan huolissaan ja hämmentynyt.
GSAM 63.2”Kuten Vapahtajan opetuslapset, myöskään Johannes Kastaja ei ymmärtänyt Kristuksen valtakunnan luonnetta. Hän odotti Jeesuksen nousevan Daavidin valtaistuimelle; ja kun aika kului eikä Vapahtaja esittänyt vaatimuksia kuninkaallisesta vallasta, Johannes tuli hämmentyneeksi ja huolestuneeksi.”16 ”Kutsuttuaan luokseen kaksi opetuslapsistaan [hän] lähetti heidät Jeesuksen luo sanoen: ’Oletko sinä se, jonka on määrä tulla, vai odotammeko toista?’” ”Samana hetkenä hän [Jeesus] paransi monia heidän vaivoistaan ja taudeistaan ja pahojen henkien vallasta; ja monille sokeille hän antoi näön. Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: ’Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet.’”17
GSAM 63.3Juutalaisille ja jopa opetuslapsille oli vaikeaa nähdä selvästi monia totuuksia, joita Vapahtaja lausui, sillä he olivat niin vakiintuneita siinä uskossa, että kun Messias tulisi, hän murtaisi heille niin raskaan roomalaisen ikeen ja palauttaisi välittömästi Daavidin valtakunnan sekä hallitsisi maallisena kuninkaana.
GSAM 63.4Jeesus aloitti saarnaamisensa sanoen: ”Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on lähellä.”18 Kun hänen kaksitoista apostoliaan lähetettiin matkaan, he välittivät saman sanoman: ”Taivasten valtakunta on lähellä.”19 Vielä myöhemmin hänen palvelutyönsä aikana, kun seitsemänkymmentä lähetettiin matkaan, se tapahtui sanoilla: ”Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle.”20
GSAM 64Ihmiset hämmästyivät Kristuksen teoista
GSAM 64.1Kristuksen ihmeelliset sanat ja opetukset saivat ihmiset sanomaan: ”Kukaan ei ole koskaan puhunut näin kuin tämä mies.”21 Ja kun hän paransi sokean ja mykän miehen, ”koko kansa hämmästyi ja sanoi: Eikö tämä ole Daavidin poika?”22 Toisin sanoen: Eikö tämä ole Daavidin jälkeläinen, luvattu Vapahtaja? ”Kun hän tuli kotiseudulleen, hän opetti heitä heidän synagogassaan niin, että he hämmästyivät ja sanoivat: ’Mistä tällä miehellä on tämä viisaus ja nämä voimalliset teot? Eikö tämä ole puusepän poika? Eikö hänen äitinsä nimi ole Maria? Eivätkö hänen veljensä ole Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas?’”23
GSAM 64.2Noin kolmantena vuonna Kristuksen julistustyön aikana, kun hän oli temppelissä osallistumassa vihkimysjuhlaan, juutalaiset kokoontuivat hänen ympärilleen ja sanoivat hänelle: ”Kuinka kauan aiot pitää meitä epätietoisina? Jos olet Kristus, sano se meille selvästi.”24 Edellisenä vuonna, kun hän oli tehnyt suuren ihmeen ruokkimalla viisi tuhatta ihmistä ”viidellä ohraleivällä ja kahdella pienellä kalalla”, hän ”huomasi, että he tulisivat ottamaan hänet väkisin kuninkaaksi, [siksi] hän lähti jälleen vuorelle.”25
GSAM 64Kristus opettaa opetuslapsilleen kuolemastaan
GSAM 64.3Opettaessaan opetuslapsiaan Kristus piti tärkeänä kumota ajatus välittömästi alkavasta ajallisesta hallituskaudesta ja osoittaa heille, että hänen täytyy kuolla ja nousta jälleen kuolleista, lähteä pois ja palata takaisin. Niinpä hän kysyi heiltä: ”Mitä, jos näette Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen?”26 Kehotettuaan heitä, ”etteivät he kertoisi kenellekään, että hän oli Jeesus Kristus”, luemme: ”Siitä lähtien Jeesus alkoi osoittaa opetuslapsilleen, kuinka hänen täytyi mennä Jerusalemiin ja kärsiä paljon vanhinten, ylipappien ja kirjanoppineiden käsissä, tulla surmatuksi ja nousta kuolleista kolmantena päivänä. Silloin Pietari otti hänet sivuun ja alkoi nuhdella häntä sanoen: ’Jumala varjelkoon, Herra; tätä ei tule sinulle tapahtumaan.’”27
GSAM 65.1Samalla hän kertoi heille, että siellä oli joitakin läsnäolijoita, jotka eivät kuolisi, ennen kuin olisivat nähneet Ihmisen Pojan tulevan valtakunnassaan.28 Noin kahdeksan päivää myöhemmin tämä profetia täyttyi; ja apostoli Pietari viittaa tuohon ”näkyyn” Kristuksesta, joka tulee valtakunnassaan, todisteena Kristuksen todellisesta toisesta tulemisesta, joka on vielä tulevaisuudessa.29
GSAM 65.2Eräänä kerrana, kun Kristus ja hänen opetuslapsensa olivat Galileassa, Jeesus sanoi heille: ”Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin; ja he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee jälleen kuolleista. Ja he olivat äärimmäisen surullisia.”30 Silti he eivät ymmärtäneet, eivät käsittäneet, mitä hän tarkoitti, sillä vaikka hän yritti painaa heidän mieleensä vakavan totuuden kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan, he keskustelivat keskenään siitä, kuka olisi suurin taivasten valtakunnassa.31
GSAM 65.3Toisella kerralla Pietari sanoi Jeesukselle: ”Me olemme hylänneet kaiken ja seuranneet sinua; mitä me sitten saamme? Ja Jeesus sanoi heille: Totisesti sanon teille: te, jotka olette seuranneet minua, uudessa luomuksessa, kun Ihmisen Poika istuu kunniansa valtaistuimella, te istutte myös kahdellatoista valtaistuimella tuomitsemassa Israelin kahtatoista heimoa.”32 Silti ajatus pian perustettavasta valtakunnasta oli heidän mielissään etusijalla, ja he, ihmisille tyypillisesti, alkoivat etsiä itselleen valtakunnan korkeinta asemaa.
GSAM 65.4Sitten astuu esiin Sebedeuksen poikien Jaakobin ja Johanneksen kunnianhimoinen äiti, joka pyytää Kristukselta, että hänen pojilleen myönnettäisiin korkeat virat – toiselle hänen valtaistuimensa oikealle puolelle ja toiselle vasemmalle puolelle; tai ehkä toiselle hallituksen pääministerin virka ja toiselle ulkoministerin virka. Mutta Kristus sanoi selvästi: ”Te ette tiedä, mitä pyydätte.”33
GSAM 66Voittoisa saapuminen Jerusalemiin
GSAM 66.1Pian tämän jälkeen tapahtui suuri ja järkyttävä tapahtuma. Se oli neljä päivää kuolleena olleen Lasaruksen herättäminen haudasta. Tällainen mahtava ihme herätti ja hämmästytti kansaa niin paljon, että fariseukset huolestuivat ja kutsuivat yhdessä pappien kanssa välittömästi koolle neuvoston; ja keskusteluissaan he kysyivät: ”Mitä me teemme? Sillä tämä mies tekee monia ihmeitä. Jos jätämme hänet rauhaan, kaikki uskovat häneen; ja roomalaiset tulevat ja vievät meiltä sekä paikkamme että kansamme.”34 Samalla kun maan alta nouseva saatanallinen voima otti näin otteeseensa ne, jotka pyrkivät tuhoamaan Kristuksen, korkeudesta tuleva voima sai kansanjoukot ylistämään häntä ja täyttämään sen, mitä hänestä oli ennustettu.
GSAM 66.2Edellä mainitussa tilanteessa kansa kokoontui joukoittain, ei vain nähdäkseen Jeesuksen, vaan myös nähdäkseen Lasaruksen, jonka hän oli herättänyt kuolleista. Nyt heille näytti varmalta, että Jeesus oli heidän kauan odotettu kuninkaansa, ja kun he kohtasivat hänet tulossa kohti Jerusalemia, istuen aasin varsalla, Raamatun sanat tulivat voimakkaasti heidän mieleensä: ”Älä pelkää, Siionin tytär: katso, kuninkaasi tulee, istuen aasin varsan selässä.”35 Valtava riemuhuuto nousi tuosta valtavasta väkijoukosta, mikä häiritsi suuresti kylmäsydämisiä, laskelmoivia fariseuksia. He sanoivat keskenään: ”Huomaatteko, kuinka te ette saavuta mitään? Katso, koko maailma on lähtenyt hänen peräänsä.”36 Kun he pyysivät Kristusta lopettamaan huudot, hän vastasi: ”Sanon teille, että jos nämä vaikenisivat, kivet huutaisivat heti.”37 Herra oli sanonut tästä tilanteesta: ”Huutakaa”, ja jos kansa ei täyttäisi hänen sanaansa, hän antaisi äänen kadun kiville, ja ne huutaisivat; sillä hänen sanansa täytyy täyttyä.
GSAM 66Kristus lähtee pois ja palaa takaisin
GSAM 66.3Vapahtajamme ei ainoastaan pyrkinyt ohjaamaan opetuslastensa ajatuksia siihen tosiasiaan, että hänen oli määrä kuolla ja nousta jälleen kuolleista, vaan hän halusi myös opettaa heille, että valtakunta ei tulisi, ennen kuin hän olisi lähtenyt ja palannut takaisin. Viitaten ristiinnaulitsemiseensa hän sanoi: ”Minä, kun minut nostetaan ylös maasta, vedän kaikki ihmiset puoleeni.” Tämän hän sanoi viitaten siihen, millaisen kuoleman hän tulisi kuolemaan. Ihmiset vastasivat hänelle: ”Olemme kuulleet laista, että Kristus pysyy ikuisesti; ja miten sinä sanot: ’Ihmisen Poika on nostettava ylös’? Kuka on tämä Ihmisen Poika?”38
GSAM 67.1Jotta opetuslasten mieleen painuisi vielä selvemmin se tosiasia, että hänen oli lähdettävä pois ja palattava takaisin, ennen kuin hänen valtakuntansa perustettaisiin maan päälle, hän sanoi: ”Pienet lapset, vielä vähän aikaa olen teidän kanssanne. Te tulette etsimään minua; ja kuten sanoin juutalaisille: ’Sinne, minne minä menen, te ette voi tulla’, niin sanon nyt teillekin...” Simon Pietari sanoi hänelle: ”Herra, minne sinä menet?” Jeesus vastasi hänelle: ”Minne minä menen, sinä et voi nyt seurata minua, mutta sinä tulet seuraamaan minua myöhemmin.”39 Sitten hän rohkaisi heidän huolestuneita ja surullisia sydämiään näillä sanoilla: ”Älkää olko huolissanne; te uskotte Jumalaan, uskokaa myös minuun. Isäni talossa on monta asuinsijaa; jos niin ei olisi, olisinhan sanonut teille. Minä menen valmistamaan teille paikkaa. Ja kun olen mennyt ja valmistanut teille paikan, tulen takaisin ja otan teidät luokseni, jotta siellä, missä minä olen, siellä olette tekin.”40
GSAM 67Vertaus aatelismiehestä
GSAM 67.2Jälleen Vapahtaja pyrki oikaisemaan virheellisen käsityksen siitä, että valtakunta ilmestyisi välittömästi, käyttämällä seuraavaa vertausta, kun hän ja opetuslapset olivat matkalla Jerusalemiin: ”Eräs aatelismies lähti kaukaiseen maahan ottamaan itselleen valtakunnan ja palaamaan takaisin. Hän kutsui kymmenen palvelijaansa, antoi heille kymmenen minaa ja sanoi heille: ’Käyttäkää tätä, kunnes tulen...’ Ja kun hän palasi, saatuaan valtakunnan, hän käski kutsua luokseen ne palvelijat, joille hän oli antanut rahan, jotta hän saisi tietää, kuinka paljon kukin oli ansainnut kaupankäynnillä.”41 Tässä vertauksessa Herra esittää itseään aatelismiehenä. Hänen oli määrä mennä kaukaiseen maahan – Isänsä luo – ja siellä vastaanottaa valtakunta, ennen kuin hän palaisi hallitsemaan.
GSAM 68.1Vastauksena opetuslasten kysymykseen: ”Mikä on sinun tulemisesi ja maailman lopun merkki?”42 Vapahtaja antoi heille luettelon tapahtumista, jotka tulisivat tapahtumaan seurakunnan kohdalle tulevan suuren ahdistuksen aikana, sekä selkeistä merkeistä, jotka tulisivat ilmenemään. Kun nämä merkit ilmenisivät, he voisivat tietää, että hänen tulemisensa oli lähellä, jopa ovella, ja että sukupolvi, joka näki ne, ei poistuisikaan näyttämöltä ennen kuin hän tulisi.43
GSAM 68Kaikkien opetuslasten hylkäämä
GSAM 68.2Mutta huolimatta kaikista ohjeista, joita Kristus oli antanut apostoleille koskien kuolemaansa ja nöyryytystään, he eivät lainkaan ymmärtäneet totuutta, jonka Hän oli opettanut heille oikeudenkäynnistään ja ristiinnaulitsemisestaan. Niin heikko käsitys heillä oli totuudesta, että kun koettelemus koitti, heidän toivonsa kuoli, ja he kaikki ”hylkäsivät Hänet ja44 pakenivat.” Jopa Pietari, se aina innokas Pietari, joka niin varmuudella vakuutti, että vaikka kaikki muut hylkäisivätkin hänet, hän itse ei koskaan hylkäisi, kielsi muutamaa tuntia myöhemmin Herransa ja vannoi, ettei tunne kyseistä miestä. He olivat niin hitaita ymmärtämään Herran lausuntoa siitä, että kolmantena päivänä ristiinnaulitsemisensa jälkeen hän nousisi kuolleista, että he keskustelivat ja pohtivat keskenään, ”mitä kuolleista nouseminen voisi tarkoittaa”.45 He olivat todellakin niin uskon puutteessa, että kun hän oli kuollut ja hänen ruumiinsa oli asetettu Joosefin uuteen hautaan, he ryhtyivät valmistelemaan hänen balsamointiaan. Kun toivo oli kadonnut – haudattu Kristuksen mukana hautaan – millainen sapattipäivä se olikaan opetuslapsille! Kun heidän sydämensä olivat surun ja pettymyksen painamina eikä lähellä ollut myötätuntoista, armollista Vapahtajaa, jonka elämä oli ollut täynnä hellyyttä ja armoa, lohduttamassa ja vahvistamassa heitä, kuinka autio oli heidän tilansa!
GSAM 69Ylösnousemuksen aamun jännittävät tapahtumat
GSAM 69.1Viikon ensimmäisen päivän aamu koittaa! Mikä kuhina taivaassa ja maan päällä! Mahtava enkeli laskeutuu kirkkauden valtakunnista Joosefin haudalle viemään sanomaa, jossa käsketään Jumalan Poikaa nousemaan. ”Ja katso, siellä tapahtui suuri maanjäristys; sillä Herran enkeli laskeutui taivaasta, tuli ja vieritti kiven pois haudan suulta ja istui sen päälle. Hänen kasvonsa olivat kuin salama, ja hänen vaatteensa valkoiset kuin lumi; ja pelosta häntä kohtaan vartijat vapisivat ja tulivat kuin kuolleet.”46 ”Monet nukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ja tulivat haudoistaan hänen ylösnousemuksensa jälkeen, menivät pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monille.”47 Kuvittele tällaisia vierailijoita Jerusalemissa, ystäviensä ovilla, tuomassa sanomaa siitä, että ristiinnaulittu Kristus oli noussut kuolleista ja että myös heidät oli herätetty eloon hänen voimallaan todistamaan hänen ylösnousemuksestaan. Millainen vilinä opetuslasten ja pyhien naisten keskuudessa – he juoksivat sinne tänne kertomaan ilosanomaa: ”Hän on noussut kuolleista, sillä me olemme nähneet hänet ja puhuneet hänen kanssaan!”
GSAM 69Jeesus lähtee maaseudulle
GSAM 69.2”Ja katso, kaksi heistä lähti samana päivänä pieneen kylään, jota kutsuttiin Emmaukseksi, ja joka sijaitsi Jerusalemista noin kuusikymmentä furlongia [seitsemän ja puoli mailia] päässä. Ja he keskustelivat keskenään kaikista näistä tapahtumista. Ja tapahtui, että kun he keskustelivat ja pohtivat asioita, Jeesus itse lähestyi heitä ja kulki heidän kanssaan. Mutta heidän silmänsä olivat peitetyt, eivätkä he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: ’Mitä keskusteluja te käytte keskenänne, kun kuljette ja olette surullisia? ’ Ja yksi heistä, jonka nimi oli Kleopas, vastasi ja sanoi hänelle: ’Oletko sinä ainoa muukalainen Jerusalemissa, etkä ole kuullut, mitä siellä on tapahtunut näinä päivinä? ’ Ja hän sanoi heille: ’Mitä asioita?’ He sanoivat hänelle: ’Ne koskevat Jeesusta Nasaretilaista, joka oli profeetta, voimallinen teoissa ja sanoissa Jumalan ja koko kansan edessä; ja kuinka ylipapit ja hallitsijamme ovat luovuttaneet hänet kuolemantuomioon ja ristiinnaulinneet hänet. Mutta me luotimme, että juuri hän olisi se, joka lunastaisi Israelin; ja kaiken tämän lisäksi tänään on kolmas päivä siitä, kun nämä asiat tapahtuivat. Niin, ja myös eräät naiset meidän joukostamme hämmästyttivät meitä; he olivat varhain haudalla, ja kun he eivät löytäneet hänen ruumistaan, he tulivat sanomaan, että he olivat myös nähneet enkelien ilmestyksen, jotka sanoivat, että hän on elossa. Ja eräät meistä, jotka olivat kanssamme, menivät haudalle ja löysivät sen juuri sellaisena kuin naiset olivat sanoneet; mutta häntä he eivät nähneet.’
GSAM 70.1”Silloin hän sanoi heille: ’Oi te tyhmät ja hitaat sydämeltänne uskomaan kaikkea, mitä profeetat ovat puhuneet! Eikö Kristuksen pitänyt kärsiä nämä asiat ja astua kirkkauteensa? Ja alkaen Mooseksesta ja kaikista profeetoista hän selitti heille kaikista Pyhistä kirjoituksista, mitä häntä koski.’”48 Kun hän oli aikeissa syödä ateriaa heidän kanssaan, hän mursi leivän ja kiitti, ”ja heidän silmänsä avautuivat, ja he tunsivat hänet... Ja he sanoivat toisilleen: ’Eikö sydämemme palanut sisällämme, kun hän puhui meille tiellä ja avasi meille Pyhät Kirjoitukset?’”49
GSAM 70.2Nyt, kun asia on heille täysin selvitetty, opetuslapset voivat vihdoin nähdä, että Vapahtajan tehtävään liittyi kuolema ja ylösnousemus. Mutta miten he suhtautuvat kysymykseen hänen valtakunnastaan?
GSAM 70.2”Hän osoitti olevansa elossa kärsimyksensä jälkeen monilla kiistattomilla todisteilla, näyttäytyen heille neljänkymmenen päivän ajan ja puhuessaan Jumalan valtakuntaan liittyvistä asioista; ja ollessaan heidän kanssaan kokoontuneena hän käski heidän olla poistumatta Jerusalemista, vaan odottaa Isän lupaamaa , josta, hän sanoi, olette kuulleet minulta. Sillä Johannes kyllä kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä muutaman päivän kuluttua.
GSAM 71Aiotko nyt palauttaa valtakunnan?
GSAM 71.1”Kun he siis olivat kokoontuneet, he kysyivät häneltä sanoen: ’Herra, aiotko sinä nyt palauttaa valtakunnan Israelille?’ [eli: Olemme oppineet, että sinun oli välttämätöntä tulla ristiinnaulituksi ja nousta kuolleista, kuten Raamatussa on kirjoitettu, mutta etkö aio nyt palauttaa valtakuntaa?] Ja hän sanoi heille: ’Ei ole teidän asianne tietää aikoja tai hetkiä, jotka Isä on asettanut omaan valtaansa. Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki on tullut teidän päällenne, ja te tulette olemaan minun todistajiani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin asti.’ Ja kun hän oli sanonut nämä sanat, heidän katsellessaan hänet otettiin ylös, ja pilvi otti hänet pois heidän silmiensä edestä. Ja kun he katselivat taivaalle hänen noustessaan, katso, kaksi miestä seisoi heidän vieressään valkoisissa vaatteissa; ja he sanoivat: ’Te Galilean alueen asukkaat, miksi seisotte katselemassa taivaalle? Tämä sama Jeesus, joka on otettu teidän luotanne taivaaseen, tulee takaisin samalla tavalla kuin olette nähneet hänen menevän taivaaseen.’”50
GSAM 71Jeesus pysyy taivaassa, kunnes palautus tapahtuu
GSAM 71.2Nyt kun Vapahtaja oli jättänyt heidät ja he olivat todellakin nähneet hänen ”nousevan sinne, missä hän oli aiemmin”, heillä oli varmuus siitä, että Pyhä Henki opettaisi heille siitä ajasta, jolloin valtakunta tulee. Niinpä Pietari sanoi ohjeissaan kansalle, kun he olivat vastaanottaneet Pyhän Hengen: ”Hän lähettää teille Jeesuksen Kristuksen, josta teille on aiemmin saarnattu; joka taivaan on otettava vastaan, kunnes kaikki asiat palautetaan ennalleen, kuten Jumala on puhunut kaikkien pyhien profeettojensa suulla maailman alusta asti.”51
GSAM 71.3Apostoli Pietarille annettiin Pyhän Hengen kautta myös tiedot kolmesta maailmasta: Ensinnäkin se, joka oli ennen vedenpaisumusta ja joka tuhoutui veden voimalla; toiseksi nykyinen maailma, joka on varattu tulelle – tulelle, jota maassa on varastoituna, kuten Revised Version -käännöksessä lukee – sille tulelle, joka osoittautuu jumalattomien ihmisten kadotukseksi, tuhoksi ja hävitykseksi; kolmanneksi uusi maa, ”jossa asuu vanhurskaus”; tai, kuten jotkut kääntävät, ”jossa vanhurskaat asuvat ”.52
GSAM 72.1Apostoli Paavali esitti Jumalan kansan ylösnousemuksen ja kaikkien hänen pyhiensä muuttumisen kuolevaisista kuolemattomiksi ”silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa”. Hän totesi korinttilaisille, että Kristus on nyt Isänsä valtaistuimella ja pysyy siellä, kunnes kaikki hänen vihollisensa on alistettu hänelle. Toisin sanoen siihen asti, kunnes Isä on antanut valtakunnan – hänen valtakuntansa – hänen käsiinsä, kuten on ennustettu Danielin kirjassa 7:13, 14 ja Psalmien kirjassa 2:8, 9. Tessalonikan seurakunnalle hän esitti Kristuksen tulemisen ja ylösnousemuksen heidän ainoana toivonaan ja todellisena lohdutuksena silloin, kun kuolema oli erottanut heidät rakkaistaan.53
GSAM 72Mestarin paluun ajankohta epäselvä
GSAM 72.2Seurakunnalla ei vielä ollut tarkkaa tietoa siitä, milloin Mestari palaisi. Kun apostoli sanoi ensimmäisessä kirjeessään tessalonikalaisille: ”Meidät, jotka olemme elossa ja jäljellä, tullaan tempaamaan ylös”, veljet ymmärsivät hänen tarkoittavan, että Kristus tulisi, kun osa heistä oli vielä elossa. Toisessa kirjeessään hän oikaisee heidän väärän käsityksensä kirjeestään ja kertoo heille, että ”se päivä ei tule, ellei ensin tule luopumus ja paljasteta sitä syntistä miestä, kadotuksen poikaa, joka vastustaa ja korottaa itsensä kaiken sen yläpuolelle, mitä Jumalaksi kutsutaan tai mitä palvotaan.”54
GSAM 72Luopumus
GSAM 72.3Ja silti seurakunta joutuu yhä haparoimaan pimeässä Kristuksen toisen tulemisen ajankohdan suhteen. Veljet olivat oppineet, että luopumus on tulossa; mutta kuinka kauan se kestää, se oli kysymys. Vastaus annettiin myöhemmin Johannekselle, kun hän oli näyssä Patmoksen saarella, Ilmestyskirjan 12. ja 13. luvussa esiintyvien symbolien kautta – ”aika, ajat ja puoli”, ”neljäkymmentäkaksi kuukautta”, ”tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää” (vuotta); mutta vielä ei ollut tapahtunut sitä tapahtumaa, joka merkitsisi tuon pitkän ajanjakson alkua. Niinpä seurakunta toivoi ja odotti edelleen Kristuksen tulemista tietämättä tarkalleen, milloin hän ilmestyisi; sillä kun tuo ahdistuksen aika olisi ohi, ”jäännöskirkolle” jäisi vielä pieni aika taistelua ja voittoa.55
GSAM 73.1Uuden testamentin kirjoitusten päättyessä Kristuksen toisen tulemisen teema on selvästi esillä edessämme. Noin joka kolmaskymmenes jae mainitsee jollain tavalla Herramme Jeesuksen Kristuksen toisen tulemisen. Tästä sekä seurakunnan asemasta suhteessa tuohon toivoon kautta aikojen nykypäivään asti Robert Patterson, D.D., puhuu lehdessä nimeltä *The Interior* otsikon ”The Blessed Hope” alla seuraavasti:—
GSAM 73Ajallinen tuhatvuotinen valtakunta – Patterson
GSAM 73.2”Kun Herramme jätti seurakuntansa maan päälle mennäkseen Isän luo, Hän jätti sen surulliseen tilaan. Hänen viittäsataa opetuslastaan ympäröi koko maailma, joka koostui Hänen vihollisistaan; nämä olivat järjestäytyneet kristinuskoa vastustaviin uskontoihin ja hallituksiin yhden korkeimmista älykkyyksistä johdolla, heitä innoitti myrkyllisin pahantahtoisuus, ja vuosisatojen kokemus oli opettanut heille tehokkaimmat tuhoamismenetelmät. Herra ei ollut tietämätön vaarastamme; eikä Hän viimeisissä puheissaan lieventänyt sitä, eikä luvannut minkäänlaista lieventymistä maailman vihamielisyydessä ja seurakunnan ahdistuksessa. Mutta Hän lupasi, että Hän itse palaisi kukistamaan vihollisensa ja että Hän tukisi meitä siihen siunattuun päivään asti. ’Maailma vihaa teitä. Maailmassa teillä on ahdistusta. Te itkette ja valitatte, mutta maailma iloitsee. Te olette surullisia, mutta surunne muuttuu iloksi.... Teillä on nyt siis surua, mutta minä näen teidät jälleen, ja sydämenne iloitsee, eikä kukaan ota teiltä iloanne pois. Jos minä lähden pois, tulen takaisin ja otan teidät luokseni, jotta siellä missä minä olen, siellä olette tekin.’
GSAM 74.1”Tällainen oli se siunattu toivo hänen henkilökohtaisesta paluustaan, jolla hän lohdutti seurakuntaansa lähtiessään. Hän sanoi, että meidän on kärsittävä ahdistusta koko hänen poissaolonsa ajan; ja niin on myös tapahtunut. Jos tulemme nauttimaan mistään ulkoisen rauhan ajanjaksosta hänen poissaolonsa aikana, jos hänen seurakuntansa on määrä vapautua maailman hyökkäyksiltä, jos on määrä tulla jokin puhtauden aikakausi, jolloin rikkaruohot eivät kasva vehnän seassa, tai jos hänen tullessaan hänet toivotetaan tervetulleeksi Herran kirkkautta täynnä olevan maapallon väestön toimesta, tai jos hän todellakin jopa löytää uskoa maapallolta, se on hänelle mitä odottamattomin yllätys. Jeesus ei tiennyt tästä tuhatvuotisesta valtakunnasta. Sanomme, ettei hän tiennyt siitä, koska hän ei kertonut siitä meille; ja hän sanoo: ’Olen kutsunut teitä ystäviksi, sillä kaiken, mitä olen kuullut Isältäni, olen tehnyt teille tiettäväksi.’ Mutta missään hänen puheissaan tai vertauksissaan ei ole pienintäkään vihjettä siitä, että meidän pitäisi toivoa minkäänlaista rauhan tai kirkkauden aikaa ennen hänen paluutaan. Apostolitkaan eivät tienneet mitään Kristuksettomasta tuhatvuotisesta valtakunnasta. Kolmensadan vuoden ajan Herramme poistumisen jälkeen seurakunnan siunattu toivo oli toivo hänen paluustaan.
GSAM 74.2”Mutta kun Kristuksen morsian, ennustetun luopumuksensa edetessä, alkoi lohduttaa itseään Hänen poissaollessaan maallisten kuninkaiden ystävyydellä, se luonnollisesti käänsi katseensa pois itäiseltä taivaalta ja Herran paluulta, joka olisi tehnyt lopun sen maallisesta loistosta. Kun uskonpuhdistajat nostivat evankeliumin trumpetin suuhunsa … unelmat Kristuksettomasta tuhatvuotisesta valtakunnasta pyyhkäistiin hetkessä pois, … ja seurakunta alkoi jälleen odottaa Herran tulemista tuhoamaan antikristuksen. … Kirjeissään, saarnoissaan ja uskontunnustuksissaan uskonpuhdistajat julistivat premillennialistisia toiveitaan.
GSAM 74.3”Westminsterin kirkolliskokous päättää tunnustuksensa julistamalla uskonsa Herran toiseen tulemiseen sanoilla, jotka ilmentävät täysin premillennialistien uskoa. He julistavat näillä painavilla sanoilla: ’Kuten Kristus haluaa meidän olevan täysin vakuuttuneita siitä, että tuomion päivä tulee, sekä estääkseen kaikkia ihmisiä tekemästä syntiä että antaakseen suuremman lohdutuksen hurskaille heidän vastoinkäymisissään, niin hän haluaa myös, että tuo päivä on ihmisille tuntematon, jotta he voivat karistaa pois kaiken lihallisen turvallisuudentunteen ja olla aina valppaina, koska he eivät tiedä, mihin aikaan Herra tulee: ja jotta he olisivat aina valmiita sanomaan: ’Tule, Herra Jeesus, ja tule pian!’56
GSAM 75.1”Uskonpuhdistusaikaiset esi-isämme vahvistivat sydäntään odottaessaan Herran tulemista ja rohkaisivat toisiaan huudolla: ’Pitäkää asemat! Sillä hän on tulossa avun joukkojen kanssa’, tunne, joka on äskettäin ilmentynyt suositussa herätyslaulussa, mutta joka oli tuttu jo vanhoille skotlantilaisille Covenanters-liikkeen jäsenille.
GSAM 75.2”Mutta ennen pitkää reformoitujen kirkkojen keskuudessa alkoi toinen luopumus uskosta. Skotlannissa sitä kutsuttiin moderatismiksi; Englannissa arianismiksi ja viime aikoina laajakirkon liikkeeksi; Amerikassa se kutsui itseään unitarismiksi; ja Saksassa rationalismiksi. Asettamalla ihmisjärjen tuomariksi ja hyvin rajallisen nykyaikaisen havainnointimme todisteeksi sekä kieltämällä, että mikään tapahtuma voisi tapahtua muuten kuin havaittujen luonnonlakien mukaisesti, se alensi Jeesuksen juutalaisen rabbin asemaan – hän oli kyllä aikansa edellä, mutta täysin tietämätön nykyaikaisesta tieteestä. Tietenkin ajatus siitä, että tällainen henkilö palaisi näkymättömästä maailmasta hallitsemaan maata, siirrettiin heprealaisen mytologian piiriin.
GSAM 75Daniel Whitby tuhatvuotisesta valtakunnasta
GSAM 75.3”Lupausten hänen toisesta tulemisestaan ja hallitsemisestaan maan päällä tulkittiin tarkoittavan yksinkertaisesti hänen evankeliuminsa leviämistä ja sitä, että suuri osa maailmaa alistuisi kristinuskoon tuhatvuotisen ajanjakson ajaksi – tai, kuten jotkut ajattelivat, 360 000 vuoden ajaksi; jonka aikana ihmiskunnan oli määrä edistyä sivilisaation taidoissa ja nauttia ennennäkemättömästä rauhasta ja vauraudesta. Ja tuon pitkän jakson lopussa, joka oli liian laaja tavallisen mielen käsittää, saattaisi tapahtua jokin suuri luonnonmullistus, ja voitaisiin sanoa, että Herra tulisi tuhoamaan maailman ja kutsumaan ihmiskunnan tuomion eteen. Tämän teorian kehitti ja popularisoi englantilainen kommentaattori nimeltä Whitby [Daniel Whitby kuoli vuonna 1726], joka julkaistun kirjeenvaihtonsa perusteella osoittautui arianistiksi, mutta jonka kommentaareja pidettiin suosittuina hänen omassa ryhmässään ja jonka myyttinen tuhatvuotinen valtakunta otettiin suosiollisesti vastaan monien ortodoksisten eläkkeensaajien ja Euroopan valtionkirkkojen ystävien keskuudessa, joille se lupasi pitkän ajan kymmenykset ja kunnianosoitukset. Heidän vaikutuksensa kautta teoria tuotiin Amerikkaan, missä sitä hyödynnettiin välittömästi julkisten puheiden latteuksien ja loppupuheenvuorojen aineistona.”
GSAM 76.1Tällaisia olivat teoriat eri puolilla maapalloa, kun lähestymme aikaa, jolloin Herra lähetti juhlallisen varoituksen tulostaan, joka oli jo ”ovella”.
Alaviitteet
- Galatalaiskirje 4:4, 5. ↩
- Roomalaiskirje 16:25–27. ↩
- Efesolaiskirje 3:3–9. ↩
- The Desire of Ages, s. 29, 30–34. ↩
- Luuk. 2:26. ↩
- Luuk. 2:28–38. ↩
- Luuk. 3:15–17. ↩
- Johanneksen evankeliumi 1:29–34. ↩
- Matteus 3:16, 17. ↩
- Johanneksen evankeliumi 10:41. ↩
- Luukas 3:23. ↩
- Luukas 4:16–21. ↩
- Markuksen evankeliumi 1:15. ↩
- Apostolien teot 10:38; Johanneksen evankeliumi 3:2. ↩
- Johanneksen evankeliumi 14:8–11. ↩
- The Desire of Ages, s. 215. ↩
- Luukas 7:19–22; Matteus 11:4. ↩
- Matteus 4:17. ↩
- Matteuksen evankeliumi 10:7. ↩
- Luuk. 10:9. ↩
- Johanneksen evankeliumi 7:46. ↩
- Matteus 12:23. ↩
- Matteus 13:54, 55. ↩
- Johanneksen evankeliumi 10:24. ↩
- Johanneksen evankeliumi 6:15. ↩
- Johannes 6:62. ↩
- Matteus 16:20–22; Markus 9:31. ↩
- Matteus 16:28; Luukas 9:27. ↩
- 2. Pietarin kirje 1:16–19. ↩
- Matteus 17:22, 23. ↩
- Matteus 18:1; Markus 9:33, 34. ↩
- Matteus 19:27, 28; Luukas 22:28–30. ↩
- Matteus 20:20–24. ↩
- Johanneksen evankeliumi 11:47, 48. ↩
- Johanneksen evankeliumi 12:15. ↩
- Johanneksen evankeliumi 12:19. ↩
- Luukas 19:40. ↩
- Johanneksen evankeliumi 12:32–34. ↩
- Johanneksen evankeliumi 13:33–36. ↩
- Johanneksen evankeliumi 14:1–3. ↩
- Luukas 19:11–15. ↩
- Matteus 24:3. ↩
- Matteus 24; Luukas 21; Markus 13. ↩
- Markuksen evankeliumi 14:50. ↩
- Mark. 9:10. ↩
- Matteus 28:2–4. ↩
- Matteus 27:52, 53. ↩
- Luukas 24:13–27. ↩
- Luukas 24:31, 32. ↩
- Apostolien teot 1:6–11. ↩
- Apostolien teot 3:20, 21. ↩
- 2. Pietarin kirje 3:5–13. ↩
- 1. Tessalonikalaiskirje 4:13–18. ↩
- 2. Tessalonikalaiskirje 2:3, 4. ↩
- Ilmestyskirja 12:17. ↩
- Confession of Faith, luku 33, kohta 3. ↩