Adventist Pioneer
Library
aplib.orgKirjasto
06 / 29

Luku 5 — Toisen tulemisen sanoma

John Norton Loughborough

GSAM 93.1”OPPIKAA nyt vertaus viikunapuusta: kun sen oksat ovat jo pehmeät ja lehdet puhkeavat, tiedätte, että kesä on lähellä; niin myös te, kun näette kaikki nämä asiat, tiedätte, että se [marginaali: hän] on lähellä, jopa ovella. Totisesti sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennen kuin kaikki nämä asiat ovat täyttyneet. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.”1

GSAM 93.2Tässä raamatunkohdassa huomiomme kiinnitetään siihen hetkeen, jolloin on mahdollista ymmärtää, että Kristuksen tuleminen on ”ovella” samalla varmuudella kuin tiedämme kesän olevan lähellä, kun näemme ensimmäisten pehmeiden nuorten lehtien puhkeavan. Voidaan myös tietää, että olemme tulleet siihen sukupolveen, joka ei poistu näyttämöltä, ennen kuin Kristus itse tulee. Kun aika on tullut ymmärtää vertausta, on ehdottomasti totta, että on Herran aika nostaa esiin opettajia opettamaan tätä vertausta. Apostolin toisella kertaa esittämä kysymys sopii yhtä hyvin tähänkin: ”Kuinka he voivat kuulla ilman saarnaajaa? Ja kuinka he voivat saarnata, ellei heitä lähetetä?”2

GSAM 93Merkkien aika

GSAM 93.3Edellisessä luvussa näimme, kuinka saatiin tietoa 2 300 päivän jakson päättymisestä ja että se ulottui ”hänen tuomionsa hetkeen” asti. Tässä esitellyssä vertauksessa päädymme Herran aikaan, jolloin tämä vertaus ja ”tuomion” sanoma julistetaan maailmalle. Puhuttuaan suuresta ”ahdistuksesta”, joka oli tulossa hänen kansansa ylle ja jota tulisi ”lyhentää”, Vapahtaja sanoi: ”Heti noiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoaan, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaan voimat järkkyvät; ja silloin ilmestyy Ihmisen Pojan merkki taivaalla.”3

GSAM 94.1Huomaa, että viimeisestä mainitusta merkistä ei sanota, että se olisi merkki hänen tulemisestaan, vaan merkki siitä, että Ihmisen Poika on siellä ja nähdään tulevan. Tässä tekstissä mainitut tapahtumat, jotka ovat merkkejä, joihin usko hänen lähestyvään tulemiseensa perustuu, ovat merkkejä auringossa, kuussa ja tähdissä. Muut tapahtumat, jotka seuraavat, liittyvät hänen varsinaiseen tulemiseensa taivaan pilvissä. Niinpä välittömästi kolmannen näistä merkeistä – tähtien merkin – jälkeen tulee Herran aika herättää opettajansa opettamaan, että Kristuksen tuleminen on ovella.

GSAM 94.2Mitä tulee näiden merkkien ilmestymisajankohtaan: auringon pimenemisen oli määrä tapahtua välittömästi ahdistuksen jälkeen.4 Kuten Markus kirjoittaa, sen oli määrä tapahtua ”noina päivinä, sen ahdistuksen jälkeen”.5 Vapahtajamme oli sanonut, että päivät lyhennetään. Maria Teresan asetuksen ja vuosina 1773–1776 annettujen suvaitsevaisuuslakien ansiosta kirkkoa kohtaan kohdistuneen vainon raivo lyheni. Vaikka vainoava valta piti siviilihallinnon hallussaan vuoteen 1798 asti, sen vainot päättyivät noin vuonna 1773. Vertaamalla Vapahtajan lausuntoja voitaisiin sijoittaa ensimmäinen näistä merkeistä vuosien 1773 ja 1798 välille.

GSAM 94Pimeä päivä ja yö

GSAM 94.319. toukokuuta 1780 aurinko pimeni yliluonnollisella tavalla. Kyseessä ei ollut auringonpimennys, sillä kuu oli ollut täysikuu edellisenä päivänä. Tästä huolimatta koko Yhdysvaltojen koillisosassa vallitsi pimeys aamun kello yhdestätoista illan kello yhteentoista asti. Tuolloin aurinko pimeni, ja myös kuu kieltäytyi heijastamasta auringon valoa. Pimeys esti aurinkoa loistamasta kuun pinnalle. Kuten Noah Webster totesi monta vuotta myöhemmin: ”Tälle pimeydelle ei ole koskaan annettu tyydyttävää selitystä.”

GSAM 95.1Tästä pimeästä päivästä tähtitieteilijä Herschel sanoi: ”Pimeä päivä Pohjois-Amerikassa oli yksi niistä ihmeellisistä luonnonilmiöistä, joista luetaan aina mielenkiinnolla, mutta joita filosofia ei osaa selittää.”

GSAM 95.2Ne, jotka kuvailivat 19. toukokuuta 1780 vallinnutta yön pimeyttä, sanoivat, että vaikka oli täysikuu, ”jos jokainen valoa säteilevä kappale maailmankaikkeudessa olisi kadonnut olemattomiin, pimeys ei olisi voinut olla täydellisempi”.

GSAM 95Tähtien putoaminen

GSAM 95.3Kolmas näistä merkeistä, tähtien putoaminen, täyttyi 13. marraskuuta 1833. Sinä yönä, tai pikemminkin viisi tuntia ennen aamunkoittoa alkaen, tapahtui meteoriparvi, jota toiset vertasivat taivaalta laskeviin tulivirtoihin ja toiset suuresta ilotulitteesta lentäviin kipinöihin. Tämä ilmiö kattoi koko Pohjois-Amerikan, Meksikonlahdelta etelässä Hudsoninlahdelle pohjoisessa ja Sandwich-saarilta lännessä muutaman sadan mailin päähän Liverpoolista idässä. Missä tahansa sitä havaittiin, se oli sama jatkuva tähtisade, joka putosi yhtä tiheänä kuin lumihiutaleet lumimyrskyssä.

GSAM 95.4Tästä vuoden 1833 tähtisateesta siteeraamme edelleen Connecticut Observer -lehdestä 25. marraskuuta 1833:—

GSAM 95.5”Old Countryman -lehden toimittaja suhtautuu ’tähtisateeseen’ erittäin vakavasti. Hän sanoo: ’Julistamme viime keskiviikkoaamuna näkemämme tulisateen kauhistuttavaksi esikuvaksi, varmaksi edelläkävijäksi ja armolliseksi merkiksi siitä suuresta ja kauhistuttavasta päivästä, jonka maan asukkaat tulevat todistamaan, kun kuudes sinetti avataan. Se aika on jo aivan käsillä, ja siitä kerrotaan paitsi Uudessa testamentissa myös Vanhassa testamentissa; eikä olisi voinut nähdä tarkempaa kuvaa kuin se, kun viikunapuu pudottaa hedelmänsä voimakkaan tuulen puhaltamana.’”

GSAM 96Thomas Burnettin ennustus

GSAM 96.1Aikaisempien sukupolvien edustajat olivat opettaneet kansaa odottamaan tämän merkin kirjaimellista täyttymistä. Thomas Burnett kirjoitti teoksessaan *Theory of the Earth*, joka painettiin Lontoossa vuonna 1697, Matteuksen evankeliumin 24:29:stä seuraavasti:—

GSAM 96.2”Epäilemättä tuolloin nähdään kaikenlaisia tulisia meteoreja; ja muun muassa niin sanottuja putoavia tähtiä, jotka, vaikka ne eivät yksittäin olekaan merkittäviä, muodostavat kuitenkin hämmästyttävän näyn, jos niitä on suuri määrä ja ne putoavat, kuten profeetta sanoo, kuin lehdet viiniköynnöksestä tai viikunat viikunapuusta.... Meidän ei tarvitse pitää näitä asioita liioiteltuina ja runollisina kuvauksina, vaan suoranaisina profetioina ja asioina, jotka kirjaimellisesti toteutuvat.”

GSAM 96Professori Olmsteadin todistus

GSAM 96.3Professori Olmstead, Yalen yliopistosta Massachusettsista, jota on kutsuttu ”Amerikan suurimmaksi meteorologiksi”, sanoi 13. marraskuuta 1833 tapahtuneesta tähdenlentoilmiöstä seuraavaa:—

GSAM 96.4”Vuoden 1833 meteorisateen laajuus oli sellainen, että se peitti huomattavan osan maapallon pinnasta, Atlantin keskeltä idässä Tyynellemerelle lännessä; ja Etelä-Amerikan pohjoisrannikolta määrittelemättömiin alueisiin Britannian hallussa olevilla alueilla pohjoisessa. Tähtienlento ei ollut vain näkyvissä, vaan se näytti kaikkialla samalta.”

GSAM 96.5Tästä ilmiöstä, joka alkoi noin klo 23.00 12. marraskuuta ja jatkui noin klo 4.00 asti 13. marraskuuta, professori sanoo:—

GSAM 96.6”Ne, joilla oli onni nähdä tähdenlentojen esitys 13. marraskuuta 1833 aamuna, näkivät todennäköisesti suurimman taivaallisen ilotulituksen, joka on koskaan nähty maailman luomisen jälkeen tai ainakin niiden aikakirjojen sisällä, jotka historian sivut kattavat.”

GSAM 97Tähtisade nähtiin myös Euroopassa

GSAM 97.1Leonard Heinrich Kelberin vuonna 1835 Stuttgartissa, Saksassa, julkaisemasta kirjasta saamme tietää, että tämä ilmiö toistui Atlantin toisella puolella samassa kuussa, mutta muutama päivä myöhemmin. Hän kirjoittaa:—

GSAM 97.2”25. marraskuuta 1833 Euroopan mantereella nähtiin upea tähtisade”, ja ”Minsterburgissa, Sleesiassa, tähdet putosivat kuin tulisade. Niiden mukana putosi tulipalloja, jotka valaisivat yön niin kirkkaasti, että ihmiset luulivat läheisten talojen olevan tulessa.
GSAM 97.3”Samaan aikaan Prinissä, Itävallassa, nähtiin tähtien putoamista, joka peitti yli viisisataa neliömailia. Jotkut kuvailivat sitä taivaalta laskeutuviksi tulivirroiksi. Toiset kutsuivat sitä tulisateeksi. Hevoset säikähtivät sitä ja kaatuivat maahan. Monet ihmiset sairastuivat pelosta.”

GSAM 97Vertauksen soveltaminen

GSAM 97.4Kun siirrymme tässä profetian kulussa kolmannen merkin – tähtien putoamisen – täyttymisen ohi, Vapahtajamme sanoo: ”Ottakaa nyt oppia vertauksesta viikunapuusta.” Tämä sanamuoto ei koske sitä sukupolvea, joka eli silloin, kun Herramme piti tämän puheen, vaan sitä sukupolvea, jonka oli määrä nähdä nämä asiat täyttyneinä – ei täyttymässä, vaan täyttyneinä. Ne asiat, jotka täyttyvät merkkeinä siitä, että Kristus on ovella, eivät sisällä taivaan ravistelua, kun hänen nähdään todella tulevan. Nämä merkit hänen lähestyvästä tulostaan sisältävät tämän kolmannen merkin, sen, joka liittyy tähtiin. Herran määräämä aika, jolloin ihmisten tulee oppia vertaus viikunapuusta, ajoittuu vuoden 1833 jälkeiseen aikaan. Tässä on Herran aika, jolloin maailma herätetään suureen totuuteen siitä, että hänen tulemisensa on ovella ja että se tapahtuu ennen kuin se sukupolvi, joka kuulee tuon vertauksen, katoaa. Näin näemme, kuinka tässä profetiassa on määritelty aika, jolloin suuri adventtijulistus tulisi antaa maailmalle.

GSAM 98Maailmanlaajuinen julistus

GSAM 98.1Tämän ennustuksen täyttymyksenä huomaamme, että juuri silloin ja siellä vuonna 1833 Herra nosti esiin sanansaattajiaan tai palvelijoitaan eri puolilla maailmaa, jotka vuosina 1833–1844 julistivat Kristuksen lähestyvää tulemista, ”jopa ovella”; ja nämä opettivat viikunapuun vertausta, viitaten hänen tulemisensa merkkeihin, aivan kuten Hän oli heitä opettanut tekemään. Tämä sanoma levisi joko elävän opettajan välityksellä tai painetun sanan kautta jokaiseen lähetysasemaan maailmassa ja jokaiseen merisatamaan maapallolla.

GSAM 98.2Viestin laajuuden on selvästi tuonut esiin Voice of Truth -lehden toimittaja Rochesterista, New Yorkista, tammikuun 1845 numerossa:—

GSAM 98.3”Ikuinen evankeliumi, sellaisena kuin se on kuvattu Ilmestyskirjan 14:6, 7:ssä, on julistettu jokaiselle kansalle, sukukunnalle, kielelle ja kansanryhmälle; ja siinä sanotaan kovalla äänellä: ’Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut; ja palvokaa häntä, joka on luonut taivaan, maan, meren ja vesilähteet.’ Mikään asia ei voi olla tosiasioilla selkeämmin todistettu kuin se, että tämä sanoma on välitetty jokaiselle kansalle ja kielelle taivaan alla viimeisten muutaman vuoden aikana, kun saarnattiin Kristuksen tulemisesta vuonna 1843 [1843 juutalaisen ajanlaskun mukaan – meidän ajanlaskumme mukaan 1844] tai lähiaikoina. Luentojen ja julkaisujen välityksellä ääni on kantautunut koko maapallolle ja sanat maailman ääriin asti.”

GSAM 98.4Jotkut ihmiset, jotka eivät tunne tosiasioita, ovat pitäneet toisen tulemisen liikettä tiettyyn paikkakuntaan rajoittuneena ja olettaneet sen liittyvän William Milleriin ja muutamaan sataan hänen kanssaan yhteistyössä toimineeseen pappiin Yhdysvaltojen pohjoisosassa. Heille saattaa tulla yllätyksenä, että liike Amerikassa, jossa pastorit Miller ja Himes olivat näkyviä johtajia, oli vain pieni osa suurta liikettä, joka, kuten edellä todettiin, levisi ”maan ääriin asti”.

GSAM 99MITEN LIIKE ALKOI ERI MAISSA

GSAM 99.1Herran aika oli tullut tämän julistuksen levittämiseksi maailmalle, ja parissakymmenessä tai useammassa eri paikassa maapallolla nousi esiin suunnilleen samaan aikaan miehiä, jotka – tietämättä toistensa työstä – lähtivät julistamaan tätä sanomaa kaikkialle maailmaan. Ne, jotka mainitaan 4. luvussa ja jotka saivat valon 2 300 päivän päättymisestä – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, A. Campbellia – saivat innostuksen ryhtyä julistamaan Ilmestyskirjan 14. luvun ensimmäisen enkelin sanoman; tämäkin tapahtui suoraan Jumalan Hengen vaikutuksesta, eikä siten, että he olisivat välittäneet valoa toisilleen.

GSAM 99Vertailu uskonpuhdistukseen

GSAM 99.2Jos sovellamme tähän liikkeeseen samaa sääntöä, jota D’Aubigné sovelsi 1500-luvun suuren uskonpuhdistuksen syntyyn, se on varmasti katsottava Herran sanomaksi, joka julistettiin Herran määräämänä aikana. Tuosta uskonpuhdistuksesta kokonaisuudessaan historioitsija sanoi:

GSAM 99.3”Saksa ei välittänyt totuutta Sveitsille, eikä Sveitsi Ranskalle, eikä Ranska Englannille. Kaikki nämä maat saivat sen Jumalalta, aivan kuten yksi maailman osa ei välitä valoa toiselle osalle, vaan sama loistava taivaankappale välittää sen suoraan koko maapallolle. Kristus, korkeudesta nouseva aamunkoitto, joka on äärettömästi korotettu koko ihmiskunnan yläpuolelle, oli uskonpuhdistuksen aikana, kuten kristinuskon vakiintumisen aikanakin, se jumalallinen tuli, joka antoi elämän maailmalle. 1500-luvulla yksi ja sama oppi vakiintui yhtä aikaa kaukaisimpien ja moninaisten kansakuntien kodeissa ja kirkoissa. Syynä on se, että sama Henki oli kaikkialla toiminnassa synnyttäen samaa uskoa.
GSAM 99.4”Saksan ja Sveitsin uskonpuhdistukset osoittavat tämän totuuden. Zwingli ei ollut yhteydessä Lutheriin. Näiden kahden miehen välillä oli epäilemättä yhteys, mutta meidän on etsittävä sitä maan yläpuolelta. Se, joka taivaasta antoi totuuden Lutherille, antoi sen myös Zwinglille. Jumala oli heidän välisensä viestintäväline. ’Aloin saarnata evankeliumia’, sanoo Zwingli, ’armon vuonna 1516, toisin sanoen aikana, jolloin Lutherin nimeä ei ollut vielä kuultu maassamme. En oppinut Kristuksen oppia Lutherilta, vaan Jumalan sanasta. Jos Luther saarnaa Kristusta, hän tekee samaa kuin minä; siinä kaikki.’”6

GSAM 100.1Puhuessaan Farelin ja Lefèvren työstä Ranskassa historioitsija sanoo:—

GSAM 100.2”Ranskan uskonpuhdistus ei siis ollut ulkomailta tuotu ilmiö. Se syntyi ranskalaisella maaperällä; se itäsi Pariisissa; sen ensimmäiset juuret olivat itse yliopistossa, joka muodosti roomalaiskristillisen maailman toisen suurvallan. Jumala asetti tämän työn periaatteet Picardien ja Dauphinen miesten rehellisiin sydämiin jo ennen kuin se alkoi missään muussa maassa.
GSAM 100.3”Olemme nähneet, että Sveitsin uskonpuhdistus oli riippumaton Saksan uskonpuhdistuksesta. Ranskan uskonpuhdistus puolestaan oli riippumaton molemmista. Työ alkoi yhtä aikaa näissä eri maissa ilman minkäänlaista keskinäistä yhteydenpitoa; aivan kuten taistelussa kaikki armeijan muodostavat eri joukot liikkuvat samanaikaisesti, vaikka yksikään ei käske toista marssimaan, koska yksi ja sama käsky, joka tulee samalta ylipäälliköltä, kuuluu kaikille. Aika oli täyttynyt, kansa oli valmis, ja Jumala aloitti kirkkonsa uskonpuhdistuksen kaikissa maissa yhtä aikaa. Tällaiset tosiasiat osoittavat, että 1500-luvun suuri uskonpuhdistus oli jumalallinen työ.”7

GSAM 100.4Englannin uskonpuhdistuksesta, jota johtivat Thos. Bilney, Fryth, Tyndale ja muut, D’Aubigné sanoo lisäksi:—

GSAM 100.5”Englannin uskonpuhdistus alkoi siis riippumatta Lutherista ja Zwinglistä, ja se oli peräisin yksinomaan Jumalalta. Kaikissa näissä kristikunnan maissa jumalallinen sana vaikutti samanaikaisesti. Uskonpuhdistuksen alkupisteenä Oxfordissa, Cambridgessa ja Lontoossa oli Erasmuksen julkaisema kreikankielinen Uusi testamentti. [Tyndale ja Thomas Bilney lähtivät Cambridgesta vuonna 1519.] Tuli päivä, jolloin Englanti oli ylpeä uskonpuhdistuksen tästä korkeasta alkuperästä.”8

GSAM 101.1Adventin julistus syntyi samalla tavalla kuin edellä kuvattu uskonpuhdistus. Ihmiset heräsivät samanaikaisesti yli neljä kertaa niin monessa osassa maailmaa, ilman että he tunsivat toisiaan tai olivat yhteydessä toisiinsa, ja alkoivat julistaa samoja Raamatun totuuksia, ei pelkästään neljässä maassa, vaan koko sivistyneelle maailmalle.

GSAM 101Joosef Wolffin työ

GSAM 101.2Tässä vaiheessa on ehkä hyvä kiinnittää huomiota tosiasioihin, jotka koskevat adventin julistuksen laajuutta:—

GSAM 101.3”Vuonna 1831 Joosef Wolff, D.D., lähetettiin lähetyssaarnaajana Isosta-Britanniasta työskentelemään Palestiinan juutalaisten parissa. Päiväkirjojensa mukaan hän julisti vuoteen 1845 asti Herran pikaista tulemista Palestiinassa, Egyptissä, Punaisenmeren rannoilla, Mesopotamiassa, Krimillä, Persiassa, Georgiassa, koko Ottomaanien valtakunnassa, Kreikassa, Arabiassa, Turkissa, Bokharassa, Afganistanissa, Kašmirissa, Hindostanissa, Tiibetissä, Hollannissa, Skotlannissa, Irlannissa, Konstantinopolissa, Jerusalemissa, Pyhällä Helenalla, myös Välimerellä laivalla sekä New Yorkissa kaikille uskontokunnille. Hän ilmoittaa saarnanneensa juutalaisten, turkkilaisten, muslimien, parseiden, hindujen, kaldealaisien, yesedien, syyrialaisten ja sabealaisten keskuudessa sekä pashoille, šeikeille, šaheille, Organtshin ja Bokharan kuninkaille, Kreikan kuningattarelle jne.”9

GSAM 101.4Jemenissä, alueella, jolla asuvat Hobabin, Mooseksen appi-isän, jälkeläiset, Joosef Wolff näki kirjan, josta hän puhuu seuraavasti: ”Tämän paikan arabeilla on kirja nimeltä ’Seera’, joka käsittelee ’Kristuksen toista tulemista ja Hänen hallituskauttaan kunniassa!’”10

GSAM 102.1Jemenissä hän vietti kuusi päivää rekabilaisien seurassa, joista hän sanoo: ”He eivät juo viiniä, eivät istuta viinitarhoja, eivät kylvä siemeniä, asuvat teltoissa ja muistavat Rechabin pojan Jonadabin sanat. Heidän joukossaan oli Israelin lapsia, Danin heimosta, jotka asuvat Hatramawtin Terimin lähellä ja jotka odottavat yhdessä Rechabin lasten kanssa Messiaan pikaista saapumista taivaan pilvissä.”

GSAM 102.2Edellä esitetyn perusteella voimme nähdä, että noiden neljäntoista vuoden aikana Wolff oli itse julistanut uutista Kristuksen tulosta, joka on jo ovella, yli kahdessakymmenessä eri maassa. Samana aikana oppia levitettiin laajasti Saksassa, erityisesti etelässä moravialaisten keskuudessa.

GSAM 102Sanoma Saksassa ja Venäjällä

GSAM 102.3Englantilainen kirjailija Mourant Brock kertoo, että ”Württembergin alueella oli satoja ihmisiä käsittävä kristillinen yhteisö, joka odotti Kristuksen pikaista tulemista.” Oppia julisti muualla Saksassa Hengstenberg, jota tuolloin pidettiin Saksan lahjakkaimpana teologina.

GSAM 102.4Review and Herald -lehdessä 13. joulukuuta 1892 saksalainen pastori L. R. Conradi sanoo:—

GSAM 102.5”Bengel sytytti Saksassa monien sydämissä rakkauden Herramme ilmestymistä kohtaan, mikä sai tuhannet tutkimaan profeetallista sanaa ennennäkemättömällä tavalla.... Valo loisti Saksassa, ja siellä levitettiin julkaisuja, joissa selitettiin 2 300 päivän merkitystä. Seurauksena oli hengellinen herätys, erityisesti Württembergissä, ja kun vaino alkoi, sadat perheet lähtivät Etelä-Venäjälle ja levittivät sanomaa siellä jo vuosia aiemmin sinne muuttaneiden maanmiestensä keskuudessa. Kun pastorit sulkivat kirkkojaan, he pitivät – muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta – ’stunden’- eli ’tunti’-kokouksiaan yksityiskodeissa, ja satoja ihmisiä kääntyi. Jo tuolloin heidän keskuudessaan keskusteltiin sapatista, mutta koska kukaan ei ottanut aloitetta, asia vaipui unholaan. Eräs venäläinen maanviljelijä kääntyi ’stunden’-kokouksissa, ja alkoi sitten tehdä samaa työtä venäläisten keskuudessa. Tämä johti lopulta nykyajan suureen ’Stundist’-liikkeeseen, jonka vaikutus ulottuu Siperian ja Transkaukasian kaukaisimpiin kolkkiin.”

GSAM 103.1Review and Herald -lehdessä 31. heinäkuuta 1891 on pastori Conradin lausunto, joka koskee australialaista veli Schächeä, joka tuona aikana, josta hän puhuu, asui Sleesiassa ja työskenteli osan ajastaan kuuluisan saksalaisen evankelistapapin, isä Gosnerin, kotimission hyväksi. Veli Schächeltä hän välittää seuraavaa Kelberin kirjasta:—

GSAM 103.2”Vuoden 1836 jälkeen, eli kun Bengelin laskelma oli päättynyt, Schweidnitzin läänin lehdessä ilmestyi ilmoitus paikallisen herra Sommerfeldtin kirjakaupasta, joka koski L. Henry Kelberin kirjaa, jossa käsiteltiin suuria ja iloisia tapahtumia, joiden oli määrä tapahtua vuosina 1843 ja 1844. En muista kirjan tarkkaa nimeä. Hankimme kyseisen kirjan ja luimme sen yhdessä useiden kiinnostuneiden henkilöiden kanssa suljettujen ovien takana vuosina 1839–1840. Kirja osoitti Danielin kirjasta, Ilmestyskirjasta ja Matteuksen evankeliumin 24. luvusta, että loppu oli lähellä, ja siinä oli myös laskentataulukko, joka osoitti, kuinka edellä mainittu päivämäärä oli saatu selville.”

GSAM 103Viesti Isossa-Britanniassa

GSAM 103.3Englantilaisessa julkaisussa nimeltä The Millennium todetaan, että ”seitsemänsataa Church of England -kirkon pappia julisti Lunastajan paluuta.” Tuon ajan lahjakkaimpien pappien joukossa oli niitä, jotka julistivat adventtiliikkeen oppia Englannissa vuosina 1840–1844. Näistä mainitsemme seuraavat nimet: Bickersteth, Birks, Brooks, Brock, Habershon, Plyn, Fremantle, Nathan Lord, McNeil, Winters, Cummings, J. A. McCaul, D.D., tohtori Nisbett, pastori A. Dallas, M.A. [hänen kirjassaan Look to Jerusalem, sivu 114, hän soveltaa Matteuksen evankeliumin 24. luvun vertausta tähän sukupolveen], Burgess, Routon, Gunner, Barker, Bonham, Dealtry jne.

GSAM 104Sanoma Hollannissa

GSAM 104.1Toisen tulemisen oppi julistettiin Hollannissa Hentzepeterin toimesta, jota pidettiin tuolloin maan kyvykkäimpänä saarnaajana. Hän toimi kuninkaan nimittämänä Haagin kuninkaallisen museon johtajana. Hän kertoo itsestään kesäkuussa 1844 Midnight Cry -lehden toimittajalle kirjoittamassaan kirjeessä, että hänen huomionsa kiinnittyi aiheeseen ensimmäisen kerran erittäin vaikuttavan unen kautta. Hän tutki Raamattua aiheesta ja julkaisi vuonna 1830 esitteen, jossa hän esitti tämän opin. Vuonna 1841 hän julkaisi toisen esitteen maailmanlopusta. Samassa kirjeessä hän kertoo saaneensa ensimmäiset tiedot William Milleristä ja muista, jotka julistivat julkisesti oppia Kristuksen lähestyvästä paluusta, vuonna 1842 keskustellessaan erään miehen kanssa, joka oli saapunut Hollantiin Amerikasta.

GSAM 104Sanoma Tatariassa

GSAM 104.2Jo vuonna 1821 Herran tulemista koskevaan oppiin uskottiin ja sitä opetettiin Tatariassa. Noin tuohon aikaan eräs irlantilainen lähetyssaarnaaja lähetettiin kyseiseen maahan, ja eräs tataaripappi esitti hänelle kysymyksen: ”Milloin Kristus tulee toisen kerran?” Hän vastasi, ettei tiennyt asiasta mitään, minkä jälkeen pappi ilmaisi suurta hämmästystään tällaisesta vastauksesta lähetyssaarnaajalta, joka oli tullut opettamaan heille Raamatun oppeja, ja huomautti, että hänen mielestään ”jokainen, jolla on Raamattu, voisi tietää sen”. Pappi esitti sitten näkemyksensä ja totesi, että hänen mielestään Kristus tulisi noin vuonna 1844 jKr. Tämä seikka löytyy Irish Magazine -lehdestä vuodelta 1821.

GSAM 104Sanoma Amerikassa, Intiassa ja Manner-Euroopassa

GSAM 104.3Teoksessa Advent Tracts, osa 2, sivu 135, vuodelta 1844, englantilainen Mourant Brock sanoo:—

GSAM 105.1”Odotusta Lunastajan lähestyvästä paluusta ja varoittavaa ääntä ei kuulla pelkästään Isossa-Britanniassa, vaan myös Amerikassa, Intiassa ja Euroopan mantereella. Amerikassa noin kolmesataa sanan julistajaa saarnaa näin ’tätä valtakunnan evankeliumia’, kun taas tässä maassa noin seitsemänsataa Englannin kirkon pappia nostaa saman huudon.”

GSAM 105Jokaiseen maailman satamaan

GSAM 105.2E. R. Pinney, Seneca Fallsista, New Yorkista, omistautunut baptistipastori, joka omisti elämänsä toisen tulemisen opetuksen julistamiselle, sanoi teoksessaan Exposition of Matthew 24, sivuilla 8 ja 9:—

GSAM 105.3”Jo vuonna 1842 toisen tulemisen julkaisuja oli lähetetty jokaiseen lähetysasemaan Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Amerikassa, sekä Rocky-vuorten molemmin puolin.... Alustemme kapteenit ja merimiehet kertovat, etteivät he saavu mihinkään satamaan, johon tämä julistus ei olisi saapunut heitä edeltäen, ja heiltä kysytään siitä usein.”

GSAM 105Kolme tuhatta julistamassa sanomaa

GSAM 105.4Pastori G. W. Mitchel Zanesvillestä, Ohiosta, toinen pappi, joka itse julisti tätä oppia, kertoi kirjoittajalle Newarkissa, Ohiossa, 8. elokuuta 1894 käydyssä keskustelussa, että pastori William Miller oli kertonut hänelle McConnellsvillessä, Ohiossa, syyskuussa 1844 käydyssä keskustelussa, että hänellä oli ”kolmentuhannen papin nimet ja osoitteet eri puolilta maailmaa, jotka julistivat: ’Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut’, joista suurin osa oli Pohjois-Amerikassa ja Isossa-Britanniassa.”

GSAM 105.5William Miller puhui tämän ”huudon” laajasta leviämisestä seuraavasti:—

GSAM 105.6”Jokaisella maapallon neljänneksellä on yksi tai kaksi henkilöä julistanut tätä sanomaa, ja kaikki ovat yhtä mieltä ajankohdasta – Wolff Aasiassa; Irving, aiemmin Englannissa; Mason Skotlannissa; Davis Etelä-Carolinassa; ja melkoinen joukko tällä alueella julistaa tai on julistanut tätä huutoa.”11

GSAM 106Hutchinsonin Voice of Elijah levitettiin laajalti

GSAM 106.1Pastori R. Hutchinson lähetettiin vuonna 1837 Englannista Wesleyan-lähetyspastoriksi Kanadaan. Hän asettui lopulta Montrealiin. Hänellä oli erittäin laaja tuttavapiiri ulkomailla. Vuosina 1843 ja 1844 hän julkaisi lehteä nimeltä Voice of Elijah, jossa hän käsitteli adventtiliikkeen oppia. Koska hänellä oli helppo pääsy ulkomaille suuntaaviin aluksiin ja hänellä oli etuoikeus lähettää suuria määriä lehtiään ilman postikuluja, hän lähetti niitä suuria määriä kaikkialle maailmaan. Hän kertoi omasta työstään, että hän lähetti lehtiä ilmaiseksi Nova Scotiaan, New Brunswickiin, Newfoundlandiin, Englantiin, Irlantiin, Skotlantiin, Walesiin, Ranskaan, Saksaan, Konstantinopoliin, Roomaan sekä kaikkiin Britannian kuningaskunnan osiin ja sen siirtomaihin.

GSAM 106Sandwich-saarilla

GSAM 106.212. lokakuuta 1843 ilmestyneessä Midnight Cry -lehdessä oli kirje rouva O. S. Burnhamilta, Kaloasta, Kauin saarelta, Sandwich-saarilta. Hän ja hänen miehensä olivat koulunopettajia siellä. He olivat hyväksyneet ja julistivat siellä adventtia, ja joukko uskovia palvoi heidän kanssaan saarilla.

GSAM 106Sanoma verrattuna Johannes Kastajan sanomaan

GSAM 106.3Näin näemme, että adventtia koskevaa oppia julistettiin riittävän laajasti täyttämään sitä koskevat Raamatun ennustukset.

GSAM 106.4Sanoma, jonka oli määrä julistaa Kristuksen ensimmäistä tulemista, ilmaistiin profeetta Jesajan sanoin seuraavasti: ”Ääni huutajan, joka huutaa erämaassa: Valmistakaa Herralle tie, tasoittakaa autiomaassa polku Jumalallemme. Jokainen laakso korotetaan, ja jokainen vuori ja kukkula madalletaan; ja mutkat suoristetaan, ja epätasaiset paikat tasoitetaan; ja Herran kirkkaus ilmestyy, ja kaikki liha näkee sen yhdessä; sillä Herran suu on sen puhunut.”12 Tämä profetia täyttyi ”Johannes Kastajan” työssä, kun hän saarnasi Juudean erämaassa ja sanoi: ”Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on lähellä.”13

GSAM 107.1Tämä mies yksinään, kuuden kuukauden työnsä aikana yksinomaan Juudean maassa, täytti tämän ihmeellisen ennustuksen. Vaikka tämä profetia rajoitti Johanneksen työtä ajallisesti ja paikallisesti, niin ei ole niiden profetioiden laita, jotka liittyvät toisen tulemisen julistamiseen, sillä sen työn oli tapahduttava ”kovalla huudolla” ja sen ulottuvuus oli maailmanlaajuinen.

GSAM 107.2Näin nähdään esitettyjen tosiasioiden valossa, kuinka tarkasti toisen tulemisen sanomaa koskeva profetia täyttyi. Jumalan aika oli tullut, jotta viikunapuun vertaus opetettaisiin ja ensimmäisen enkelin sanoman ensimmäinen ilmoitus annettaisiin, ja Hän herätti sanansaattajansa julistamaan huutoa kaikille kansoille, kansanryhmille ja kielille.

Alaviitteet

  1. Matteuksen evankeliumi 24:32–35. ↩
  2. Roomalaiskirje 10:14, 15. ↩
  3. Matteus 24:29, 30. ↩
  4. Matteuksen evankeliumi 24:29. ↩
  5. Markuksen evankeliumi 13:24. ↩
  6. History of the Reformation, kirja 8, luku 1, kappaleet 2, 3. ↩
  7. Sama teos, kirja 12, luku 3, kohta 10. ↩
  8. Sama, kirja 18, luku 2, kappale 12. ↩
  9. Voice of the Church, s. 343. ↩
  10. Wolff’s Mission to Bokhara. ↩
  11. William Miller’s Lectures, s. 238, 1843. ↩
  12. Jesaja 40:3–5. ↩
  13. Matteus 3:1, 2. ↩

Alaviite

Takaisin